Viisi yleisintä harhaluuloa tietoturvasta
Digiympäristö muuttuu, ja tietoturva sen mukana. Kyberuhkien, kuten haittaohjelmien ja nettihuijauksien trendejä on tärkeä tuntea, sillä vanhentuneissa mielikuvissa piilee tietoturvariski. Lounean kuluttajatuotteiden ja -palvelujen tuotepäällikkö Perttu Paloheimo nosti esiin viisi tämän päivän harhaluuloa kodin tietoturvaan liittyen. Ota Pertun tärpit haltuun ja suojaa mutkaton digiarkesi kyberuhilta!
Väite 1: ”Ilmainen tietoturva on riittävän hyvä suoja.”
Useimmiten ilmainen tietoturva on kuin mainos, jolla houkutellaan käyttäjä ostamaan valmistajan laajempi tietoturvapaketti. Ilmainen palvelu rajoittuu usein perustason virusturvaan, joka ei suojaa pankkitoimintoja tai torju haittaohjelmia.
Lisäksi ilmaisversion kyky tunnistaa uusimpia tietoturvauhkia voi olla rajoittunut. Edistyneet ohjelmistot hyödyntävät reaaliaikaista suojaustunnistusta ja muita kehittyneitä menetelmiä uhkien kartoittamiseen.
Väite 2: ”En tarvitse tietoturvaa, sillä en käy epäilyttävillä sivuilla.”
Tietoverkkorikollisuus on organisoitua ja laajalle levinnyttä ulottuvaa toimintaa. Rikolliset etsivät aktiivisesti verkkopalveluita, joihin murtautua. Haittaohjelmia on päästy istuttamaan monenlaisiin alustoihin: viranomaisten palvelusivuille, digilehtien palstoille ja jopa verkkokauppoihin. Tietoturvariskit toki korostuvat erilaisilla hämäräsivustoilla, mutta myös turvallisen näköisissä palveluissa voi huonolla tuurilla piillä tietoturvauhka. Siksi kaikki surffailu on tärkeää suojata.
Väite 3: ”Huijaukset on helppo huomata.”
Mielikuva alkeellisista nettihuijauksista kannattaa nopeasti päivittää. Huijaukset ammattimaistuvat silmissä – kirjaimellisesti. Vedätysten kaava menee usein niin, että alussa huijari tarjoaa jonkinlaista rahanarvoista etua, ystävyyttä tai muuta hunaja-ansaa, seuraavaksi pyritään uhrin kanssa keskusteluyhteyteen. Kun luottamus on syntynyt, kysytään rahaa (tai apua rahan muodossa).
Huijaaminen on onnistuessaan tuottoisa bisnes, sillä vaikka 99 999 kohdetta välttää syötin, riittää kun sadastuhannes menee lankaan. Huijatuksi tulemista ei tarvitse hävetä, kuka tahansa voi joutua uhriksi. Jos niin käy sinulle, lue neuvot tilanteeseen Rikosuhripäivystyksen sivuilta.
Väite 4: ”En ole kiinnostava kohde tietoturvarikollisille.”
Jos sinulla on pankkitunnukset tai digitaalisia henkilötietoja, periaatteessa olet jo potentiaalinen kohde tietoturvarikollisille.
Pankkitunnuksia, luottokorttitietoja ja kryptovaluuttalompakoita saatetaan kalastella esiin vaikkapa pankin nimissä lähetetyillä huijausviesteillä, joiden linkit johtavat erehdyttävästi pankkia muistuttavan palvelun sivuille. Henkilötietoja tai sähköpostin ja sometilien kirjautumistietoja puolestaan voidaan hyödyntää identiteettivarkauksissa.
Väite 5: ”Laitteen myyjä huolehtii tietoturvasta, minun ei tarvitse toimia.”
Jos kodinverkkolaitteen, kuten reitittimen tai modeemin myyjä ei erikseen kerro laitteen päivittyvän automaattisesti, verkkolaitteiden päivitys on asukkaan vastuulla. Vaikka automaattipäivitykset olisivatkin käytössä, laitteen ajantasaisuus on hyvä tarkistaa silloin tällöin itsekin, ovathan ohjelmistopäivitykset keskeinen osa kodin tietoturvaa. Reititin kannattaa myös käynnistää välillä uudestaan.
Jos kodissasi on verkkoon kytkettyjä kodinlaitteita, kannattaa luoda erillinen kotiverkko huonosti suojatuille laitteille. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi työläppäri kannattaa kytkeä eri verkkoon kuin suuri määrä muita kodinkoneita, joissa voi piillä tietoturvariski.
Kiinnostaako oman kotisi tietoturva? Onko laitteissa päivittämisen varaa, tai tuntuiko joku listan kohta epäselvältä? Ota yhteyttä, autamme mielellämme!
Artikkeli julkaistu alun perin vuonna 2018