Langattoman verkon toiminta kotona

Kun ajatellaan langatonta lähiverkkoa, eli WLANia, se on nykypäivänä yleisin tapa yhdistää kodin älylaitteet, kuten tietokoneet, TV:t, robotti-imurit ja valvontakamerat, internetiin. Kattava ja hyvin toimiva langaton yhteys ei kuitenkaan synny aivan itsestään. Se vaatii käyttäjältä pientä suunnitelmallisuutta ja muutamia tiettyjä toimia. Langattoman verkon toimivuuteen ja kuuluvuuteen kotona vaikuttaa monet eri asiat. Tässä dokumentissa käydään näitä asioita läpi kattavalla, selkeällä ja ymmärrettävällä tavalla. Artikkelin sisältää paljon erilaista tietoa langattomasta lähiverkosta (WLAN) ja Wifistä, mm. seuraavia:

• tiivistelmän WLANin ja Wifin perusteista
• usein kysyttyjä kysymyksiä näistä tekniikoista
• tarkkoja, selkeitä ja perusteellisia tietoja niistä, sekä
• erilaisten teknisten termien selityksiä langattomuuteen liittyen.

Alla on linkkejä artikkelin eri osioihin, joten voit valita aihealueen, johon haluat keskittyä.

Tiivistelmä

UKK, Usein Kysyttyjä Kysymyksiä

Mikä tai mitä WLAN on?

Internet-liittymä

Wifi-tekniikat (eri sukupolvet)

Mihin reititin kannattaa sijoittaa

Wifi-yhteyden suojaaminen

Nopeustesti

Häiriötilanteet

Termejä

Tiivistelmä

Nettiyhteys tuodaan kotiin nykyään useimmiten joko kuidulla, kupari- tai mobiiliyhteydellä. Kodin sisällä nettiyhteys taas jaetaan eri laitteille hyvin usein WLANin, eli langattoman lähiverkon kautta. WLAN siis mahdollistaa eri laitteiden yhdistämisen internetiin langattomasti, mikä luo kotiverkkoon helppoutta ja joustavuutta.

WLAN ja Wifi mielletään usein samaksi asiaksi – ja tavallaan näin voidaan ajatellakin – mutta niiden välillä on kuitenkin teknisiä eroja. WLAN tarkoittaa yleisesti langatonta paikallista lähiverkkoa, Wireless Local Area Network, olipa sen toteutustapa mikä tahansa. Wifi on yleisin WLANin toteutustekniikka. Se perustuu IEEE 802.11-standardiin, eli sovittu toimintamalliin, joka määrittelee, miten dataa siirretään radiotaajuuksia käyttäen laitteesta toiseen. WLANin ja Wifin eroista kerrotaan tarkemmin kohdassa Mikä tai mitä WLAN on?

Langattoman verkon toiminnassa on muutamia asioita, jotka huomioimalla nettiyhteys kotona toimii luotettavammin ja nopeammin. Nämä ovat:

• SIJAINTI (reitittimen paikka ja esteet)
• Liittymän ja laitteiden AJANTASAISUUS (harkitse omia tarpeitasi)
• HÄIRIÖT (poikkeustilanteet ja viat)
• LAITTEET (reitittimen suorituskyky, sisäverkon laitemäärä)
• TURVALLISUUS (langattoman verkon suojaus)

Eli saadaksesi langattoman verkon toimivaan luotettavasti ja hyvin, näihin viiteen kategoriaan kannattaa paneutua. Kun tämä osatekijät ovat kunnossa, yhteytesi eri laitteilla internetin leveille surffausaalloille on nautinnollisempi. Hampaiden kiristely ja itkupotkuraivarit voi jättää niille, jotka eivät lue tätä artikkelia, sinä voit vain ihastella internetin ihmeitä ilman ikävyyksiä.

Seuraavassa aiemmin mainitut viisi kohtaa tarkemmin:

• SIJAINTI

Kuten kiinteistöbisneksessä, myös WLAN-reitittimen tärkein asennusperiaate on sijainti. Langattoman verkon sujuvan toiminnan kannalta reititin tulisi sijoittaa paikkaan, missä oleskellaan paljon ja käytetään Wifi-verkkoa ja laitteita eniten. Liian usein reititin asennetaan jonnekin, mihin se on helpointa asentaa.

Toinen huomio laitteen sijaintiin liittyen on, että WLAN-verkolta odotetaan liikaa. Langattoman verkon hyvä ja luotettava kuuluvuusalue ulottuu noin 10m päähän reitittimestä (tämä etäisyys on kuitenkin aina tapauskohtainen). Verkonkäytön laatukokemukseen vaikuttaa myös se, mitä kaikkea reitittimen ja Wifi-verkkoa käyttävän laitteen välillä on: kerroksia, väliseiniä, peilejä, kirjahyllyjä, kaappeja, isoja kodinkoneita ja muita sähkölaitteita tms. Lisää vinkkejä löydät artikkelin kohdasta SIJAINTI: Mihin Wifi-reititin kannattaa asentaa kotona.

• AJANTASAISUUS

Seuraava tärkeä tekijä, jolla nettiyhteyden ja langattoman verkon saa toimimaan paremmin kotona, on nettiliittymän tyyppi ja ajantasaisuus. Merkittävää on, mitä siirtotekniikkaa yhteys käyttää ja mikä on tilattu nopeus. Jos nettiyhteytesi tuntuu olevan aina ihan surkea, voi olla, että liittymäsi on yksinkertaisesti liian hidas nykyaikaisten laitteiden, sovellusten ja nettisivujen vaatimuksille.

Mobiiliyhteydet (4G ja 5G)

Mobiiliyhteyksien haasteena voi olla kuuluvuushäiriöt tai alueellinen ruuhkaisuus. Joissain tilanteissa mobiilisignaalin kuuluvuus on heikko, koska tukiasemalta lähtevä signaali ei ”taivu” asuinpaikkaasi kovin hyvin. Vaikka mobiilitukiasema olisikin melko lähellä, maaston muodot – kuten kalliot, mäet tai muut korkeuserot – voivat vaimentaa tai jopa estää signaali kulkua. Lisäksi etäisyys vaikuttaa merkittävästi mobiiliyhteyden nopeuteen: jo yhden kilometrin etäisyys tukiasemasta voi pudottaa 5G-nopeuden jopa alle 100Mbit/s. Mobiilitukiasemien sijainneista ja kuuluvuudesta saat lisätietoja mobiilioperaattoreilta ja esim. sivustolta www.cellmapper.net.

Kupariyhteydet

Jos yhteytesi toimii vielä ADSL- tai VDSL-tekniikalla tai jos sen maksiminopeus on 10Mbit/s, kannattaa harkita liittymän päivittämistä nopeampaan. Nykyaikaiset verkkosivut, laitteet ja niiden sovellukset vaativat nettiyhteydeltä aika paljon toimiakseen luotettavasti ja sujuvasti. Vaikka ADSL-, VDSL- ja muut kupariyhteydet voivat toimia hyvin ja luotettavasti, ne ovat jo vanhaa tekniikkaa. Lisäksi 5-10 vuotta vanhat modeemit ja reitittimet ovat hyvin yleinen häiriöiden syy. Iäkkäisiin laitteisiin ei enää tarjota ohjelmistopäivityksiä, mikä lisää niiden tietoturvariskiä. Jos yhteys on vakaa ja pienestä pätkimisestä tai yhteyden hidastelusta ei ole sinulle haittaa, tekniikan tai liittymän vaihtaminen ei ole kuitenkaan pakollista.

Lounea suosittelee 1000Mbit/s kuituliittymää. Kuitu on luotettava, ympäristöystävällinen ja vähäpäästöinen tapa päästä internetiin (https://www.finnet.fi/valokuidun-paastot/). Kuituyhteyteen ei vaikuta käyttäjien määrä, sää eikä etäisyys keskukselle – jokainen asiakas saa oman yhteyden luvatulla nopeudella.

• HÄIRIÖT

Tietoliikenteessä tulee odottamattomia tilanteita eteen aika-ajoin. Joskus ne liittyvät yhteyden luonteeseen, joskus kyse on häiriöstä – ohjelmallisesta tai fyysisestä. Satunnainen, lyhytkestoinen hitaus ei välttämättä ole häiriö tai johdu viasta, se voi olla vaan hetkellinen tila, esim. liiallinen kuormitus. Jos nettiyhteytesi pätkii tai hidastelee pitkään (useita päiviä) tai toistuvasti, tarkista ensin kotona olevien verkkolaitteiden (kuitupääte, modeemi, reititin) toiminta. Sen jälkeen tee seuraavat tarkastukset:

• Sammuta kaikki verkkolaitteet. Pidä modeemia/kuitupäätettä virrattomana vähintään 10-15 sekuntia.
  • Käynnistä ensin modeemi/kuitupääte. Tämän jälkeen odota pari minuuttia ja seuraa, saako se yhteyden nettiin. Käynnistä reititin/reitittimet vasta tämän jälkeen.
  • Varmista, että modeemi/kuitupääte ja Wifi-reitittimet laitteet saavat virtaa ja laitteiden väliset kaapelit ovat ehjät ja oikein kytketty (etenkin modeemin/kuitupäätteen ja reitittimeen välinen kaapeli). Suosittelemme käyttämään laitteiden välillä Cat6- tai uudempia Ethernet-kaapeleita.
  • Tarkista, että modeemin, reitittimen tai tietokoneen/tabletin/puhelimen ohjelmistot/käyttöjärjestelmät ajan tasalla. Varmista myös, että tietokoneen ja mobiililaitteiden virusturvaohjelma ja/tai palomuuri toimivat oikein.
  • Oletko siirtänyt laitteita eri kohtaan tai hankkinut uusia suurikokoisia esineitä/asioita kotiin, jotka voivat heijastaa tai heikentää Wifi‑signaalia? Reitittimen huono sijainti tai pitkä välimatka reitittimen ja laitteiden välillä on yleisin syy langattoman verkon ongelmiin.
  • Jos olet hankkinut uuden tietokoneen tai muun nettiä käyttävän laitteen, tarkista varaako se normaalia enemmän kaistaa. Tämä selviää sammuttamalla muut Wifi-laitteet ja testaamalla yhteyden toimintaa yksi laite kerrallaan.
  • Mitä enemmän laitteita verkossasi on, sitä tehokkaampi reititin tarvitaan.
  • Jos reitittimesi on hyvin vanha, sen komponentit ovat kuluneet, eivätkä toimi enää hyvin. Sähkölaitteissa tapahtuu koko ajan niiden päällä ollessa pienenpientä ”mikrokulumista”. Niiden toiminta heikkenee ajan myötä ja sen takia ilmenee pätkimistä ja häiriöitä.

Lisää vinkkejä löytyy kohdasta HÄIRIÖT: Mitä tehdä, kun netti ei toimi?.

• LAITTEET

Kaikki kotisi internetiä ja etenkin Wifiä käyttävät laitteet vaikuttavat jonkun verran toinen toisiinsa – osa enemmän kuin toiset. Reitittimesi ominaisuuksilla on suuri merkitys, kuten myös sillä, kuinka monta laitetta omassa WLAN-verkossasi ylipäätään on. Ei kannata odottaa, että 30€ hintainen reititin pyörittää 1000Mbit/s nettiyhteyttä ja 30 laitteen sisäverkkoa ilman haasteita tai ongelmia.

Jos teet etätyötä, reitittimeen kannattaa panostaa, jotta työ ei keskeydy reitittimen heikon suorituskyvyn vuoksi. Laitteita hankkiessasi harkitse tarpeitasi: peruskäyttäjä ei välttämättä tarvitse satojen eurojen hintaista reititintä. Ammattilaiselle hinnakas laite voi olla perusteltu investointi. Sama pätee tietokoneisiin, tabletteihin ja muihin laitteisiin – Kallein laite ei ole aina välttämätön. Kukin tehköön kuitenkin omat valintansa.

Kaikki nettiä käyttävät laitteet lähettävät ja vastaanottavat dataa jatkuvasti päällä ollessaan. Riippuen kotiverkkosi koosta ja monipuolisuudesta, reitittimen suorituskyvyllä on keskeinen rooli siinä, miten koet yhteytesi toimivan.

• TURVALLISUUS

Viimeisenä yksi hyvin tärkeä osatekijä nettiyhteyden toiminnassa on langattoman verkon suojaus ja salaus. Suojauksen puute ei itsessään aiheuta ongelmia, vaan se, että verkkoa käyttää myös epärehelliset tahot. Langattoman verkon suojaus ja salaus ovat keskeisiä turvallisuuden kannalta. Suojaa oma verkkosi aina vahvalla salasanalla ja WPA2 tai WPA3 suojauksella. Voit myös halutessasi luoda vierailijaverkon ja ottaa käyttöön MAC-osoitesuodatuksen verkossasi, joka tuo suojaukseen lisäkerroksen. Näin varmistat, että yhteytesi on turvallinen, laitteesi ja tietosi ovat turvassa sekä ulkopuoliset eivät pääse käyttämään yhteyttäsi luvatta.

Bonuksena: Kun haluat nopean langattoman verkon, tarvitset Wifi6, Wifi6E tai Wifi7 -laitteita: niin reitittimen kuin myös tietokoneen/tabletin/TV:n jne. Pelkkä uusi Wifi7-reititin ei riitä, jos muut laitteesi ovat 10 vuoden ikäisiä tai sitäkin vanhempia. Uudempi tekniikka tarjoaa paremman salausmenetelmän ja on varmatoimisempi.

Kun edellä mainitut viisi osatekijää otetaan huomioon, tapahtuu kaksi asiaa: saat selkeän ja kattavan kuvan kotisi nettiyhteyden ja langattoman verkon nykytilasta, ja kun tarvittavat korjaukset ja tarkistukset on tehty, kotiverkkosi toimii luotettavammin ja paremmin. Näin kokemuksesi internetin ihmeellisestä multiversumista on sujuvampi ja miellyttävämpi.

Tämän artikkelin tavoitteena on selittää WLANiin ja Wifiin liittyviä asioita ymmärrettävästi ja käyttää selkeitä esimerkkejä. Mukana on myös tarkkoja ja tieteellisiä termejä, näkökulma on kuitenkin kotikäyttäjän. Samoja periaatteita voi soveltaa laajemmin myös muissakin ympäristöissä. Jos haluat ymmärtää langattoman verkon toimintaa syvällisemmin ja perusteellisemmin, jatka lukemista.

UKK, Usein Kysyttyjä Kysymyksiä

Ennen kuin syvennytään WLANin ja Wifin teknisiin yksityiskohtiin, käydään läpi asioita, joita kysellään usein.

Kysymys: Mikä Wifi on?

Vastaus: Wifi on tekniikka, joka mahdollistaa langattoman lähiverkon (WLAN) toiminnan. Se on joukko sääntöjä ja standardeja, joiden avulla laitteet voivat liittyä WLAN-verkkoon ja kommunikoida keskenään.

Kysymys: Mikä WLAN on?

Vastaus: WLAN tarkoittaa paikallista langatonta lähiverkkoa. Se on tapa yhdistää laitteita toisiinsa langattomasti paikallisesti ja tarjoaa pääsyn internetiin. Tunnistat oman WLAN-verkkosi verkon nimen (SSID) perusteella ja voit liittyä siihen salasanalla, joka suojaa verkkoa luvattomalta käytöltä ja pitää yhteyden turvallisena. Lyhenne tulee sanoista Wireless Local Area Network, eli langaton (paikallinen) verkko.

Kysymys: Mikä internet on?

Vastaus: Internet on maailman suurin ja tunnetuin tietoverkko, joka yhdistää pienempiä verkkoja toisiinsa. Se mahdollistaa tiedonsiirron eri laitteiden välillä ja tarjoaa pääsyn eri palveluihin, kuten verkkosivuihin, sähköposteihin, sovelluksiin ja pilvipalveluihin. Yhteyden internetiin voi tilata internet-operaattorilta, kuten Lounea, DNA, Elisa tai Telia.  

Kysymys: Mitä eroa on Wifillä, WLANilla ja internetillä?

Vastaus: Wifi on tekniikka, jolla WLAN voidaan toteuttaa. WLAN on paikallinen langaton verkko, joka yhdistää laitteita toisiinsa esim. kotona. Internet on maailmanlaajuinen tietoverkko, jossa ”kaikki” palvelut ovat. Käytät Wifi-tekniikkaa yhdistääksesi laitteesi WLAN-verkkoon, jotta pääset käyttämään internetissä olevia palveluja.

Kysymys: Mikä on modeemi?

Vastaus: Modeemi on laite, joka muuntaa operaattorilta tulevan signaalin kotiverkossa käytettävään muotoon ja mahdollistaa yhteyden internetiin.

Kysymys: Mikä on reititin?

Vastaus: Reititin on laite, joka yhdistää kodin muut laitteet internetiin. Reititin on portinvartija, järjestyksenvalvoja ja liikenteenohjaaja, joka ohjaa saapuvaa ja lähtevää dataa oikeille laitteille. Laitteet ovat yhteydessä reitittimeen joko langattomasti (Wifi) tai langallisesti (Ethernet). Joskus (etenkin mobiiliverkon kohdalla) modeemi ja reititin ovat yksi ja sama yhdistelmälaite. Lounean myymissä Wifi-reitittimissä on aina palomuuriominaisuus, joka suojaa asiakkaan sisäverkkoa.

Kysymys: Mitä eroa on reitittimellä ja modeemilla?

Vastaus: Modeemi tuo internet-yhteyden kotiin (esim. kuitu-, kaapeli- tai mobiiliverkosta). Reititin jakaa tämän yhteyden kotiverkon laitteille ja hallitsee liikennettä niiden välillä.

Kysymys: Miten vaihdan WLAN-verkon salasanan?

Vastaus: Voit vaihtaa WLAN-verkkosi salasanan reitittimen asetuksista. Sen voi tehdä joko tietokoneella nettiselaimella tai mobiililaitteen reitittimen hallintasovelluksella.

1. Varmista, että olet yhteydessä omaan WLAN-verkkoosi.
2. Avaa tietokoneesi/tablettisi nettiselaimella reitittimen hallintasivu (usein 192.168.0.1 tai 192.168.1.1 – tarkka osoite löytyy laitteen pohjasta tai käyttöohjeesta).
3. Kirjaudu hallintasivulle käyttäjätunnuksella ja salasanalla (löytyy laitteesta, ohjeista tai saat ne operaattoriltasi).
4. Etsi langattoman verkon asetukset (Wireless/WLAN/Wifi settings).
5. Vaihda WLANin salasana (mielellään yli 15 merkkinen, monipuolinen salasana, jossa on isoja ja pieniä kirjaimia, numeroita ja erikoismerkkejä).
6. Tallenna asetukset ja seuraa laitteen ohjeita.
7. Yhdistä laitteet uudella salasanalla.

Kysymys: Kuinka voin lisätä Wifi-verkon turvallisuutta?

Vastaus: Lisänä yllä olevaan,

• Vaihda reitittimen hallintasalasana (estää asetusten luvattoman muuttamisen).
  • Käytä WPA2- tai WPA3-suojausta, että datasi laitteidesi ja reitittimesi välillä ei ole selkokielistä, vaan salattua. Wifi-yhteys kannattaa ihan aina suojata, vaikka naapureihin olisi monta kilometriä matkaa.
  • Päivitä reitittimen ohjelmisto uusimpaan versioon.
  • Ota käyttöön vierailijaverkko (halutessasi), että vierailijoiden laitteet eivät pääse käsiksi kotiverkon laitteisiin.
  • Ota käyttöön MAC-osoitesuodatus (halutessasi). Tämä lisäsuoja sallii vain ennalta hyväksymiesi laitteiden yhdistämisen omaan Wifi-verkkoosi.
  • Sammuta reititin, jos olet poissa kotoa pitkään (esim. useita päiviä).

Kaikki yllä mainitut asetukset löytyvät reitittimen hallintasivulta tai hallintasovelluksesta.

Kysymys: Miten reitittimen ohjelmistoversion voi tarkistaa tai päivittää?

Vastaus: Reitittimen ohjelmiston päivittäminen tai päivitystarpeen tarkistus tapahtuu reitittimen asetuksista tai hallintasovelluksesta. Tarkista, onko laitteelle saatavilla uutta ohjelmistoversiota etsimällä asetuksista kohta ”Firmware update” tai ”Software update”. Jos olet hankkinut reitittimesi internet-operaattoriltasi, voit ottaa yhteyttä operaattorin tekniseen tukeen ja tiedustella päivityksestä. Useimmat operaattorit päivittävät laitteet automaattisesti ja pitävät ohjelmiston ajantasalla puolestasi. Päivitykset parantavat Wifi-verkon tietoturvaa ja laitteen toimintavarmuutta.

Kysymys: Miksi netti pätkii tai hidastelee kotona, vaikka liittymäni on nopea?

Vastaus: Nettiyhteyden hidasteluun tai pätkimiseen voi olla useita syitä. Yksi yleinen syy löytyy kodin sisäverkosta: Wifi-reitittimen sijainti suhteessa langatonta verkkoa käyttäviin laitteisiin on hyvin tärkeä, ellei jopa tärkein tekijä nettiyhteyden toimivuuden kannalta. Jos reitittimesi on kaukana tai jos reitittimen ja esim. tietokoneen välillä on pari betoniseinää ja peili, ne hidastavat Wifin toimintaa ja voivat aiheuttaa pätkimistä. Muita mahdollisia häiriöiden aiheuttajia ovat mm. laitteiden ikä (vanhat komponentit eivät toimi enää hyvin), hetkellinen ruuhkaisuus operaattorin verkossa (pätee etenkin mobiiliyhteyksissä), reitittimen ylikuormitus, viallinen kytkentä tai viallinen laite (tietokone tms.), tai se, että joku laite varaa enemmän kaistaa kuin toiset (järjestelmäpäivitykset, varmuuskopioinnit, 4K-lähetykset, verkkopelit jne.) Yksi ehkä yllättävä häiriönaiheuttajana on myös se, että vanhojen ja uusien Ethernet-kaapelien sekoittaminen voi aiheuttaa nopeusongelmia. Kannattaa aina käyttää samankaltaisia Ethernet-kaapeleita (Cat5e, Cat6, Cat6a, Cat7) kotiverkkosi laitteiden välillä. Suosi saman kategorian kaapeleita (esim. Cat6) välttääksesi nopeusongelmia.

Kysymys: Miksi Wifi tuntuu toimivan vain paikoitellen kodissani?

Vastaus: Wifin kuuluvuus vaihtelee hieman, koska jokainen koti, johon Wifi-reititin asennetaan, on erilainen. Tutki sitä ympäristöä ja aluetta kodissasi, jossa Wifi ei toimi hyvin. Tarkista, onko reitittimen ja tämän paikan välillä paksuja seiniä, heijastavia pintoja (metallia, peiliä, lasia) tai yli 10 metrin etäisyys. Nämä osatekijät vaikuttavat Wifin toimintaan. Pyri siirtämään joko reititintä tai laitettasi parempaan paikkaan. Yhteyden sujuvaan toimintaan vaikuttaa myös laitteen (tietokone, TV, tabletti) kyky lähettää signaalia reitittimelle – vaikka signaalin vastaanotto olisi hyvä, paluusignaali voi olla liian heikko.

Jos reititin tai reitittimet ovat olleet pitkään päällä, niiden ohjelmistoon on voinut kertyä virheellisiä komentoja, jotka aiheuttavat häiriön laitteen toimintaan. Tähän auttaa se, että pidät laitteita virrattomana 10-15 sekuntia (jos useita laitteita, kaikkia yhtäaikaisesti pois päältä vähintään 10-15 sekuntia). Virran katkaisu tyhjentää laitteen väliaikaismuistin ja pakottaa käynnistämään prosesseja alusta, mikä usein ratkaisee yhteysongelmia.

Kolmas syy satunnaiseen pätkimiseen voi olla muut 2,4GHz taajuutta käyttävät laitteet, kuten mikroaaltouuni, langaton lankapuhelin, Bluetooth-laitteet tai muut Wifi-verkot. Etenkin Wifin 2,4GHz taajuus on herkkä häiriöille. 5GHz ja 6GHz taajuudet ovat vakaampia ja toimintavarmempia, vaikkakin niiden kantama on lyhyempi kuin 2,4GHz.

Kysymys: Voinko käyttää vanhoja ja uusia laitteita (tietokoneita, telkkareita yms.) samassa Wifi-verkossa?

Vastaus: Kyllä voit. Yhteys toimii kuitenkin hitaimman laitteen tai standardin mukaisella nopeudella. Jos esim. reitittimesi tukee vain Wifi5-standardia ja uusi tietokoneesi on Wifi7-yhteensopiva, näiden välinen yhteys rajoittuu Wifi5-tasolle. Samoin, jos reititin tukee Wifi7:ää, mutta TV:si on Wifi5-yhteensopiva, jälleen näiden kahden laitteen välinen yhteys rajoittuu Wifi5-tasolle. Reitittimet ovat yleensä taaksepäin yhteensopivia, eli uudempi reititin tukee vanhempia standardeja, mutta laitteiden välinen nopeus ei ylitä vanhemman laitteen rajoituksia. Kaikki laitteet voivat olla samassa verkossa, vaikka niiden standardit ovatkin erilaiset.

Kysymys: Kuinka monta Wifi-reititintä tarvitsen kotiini?

Vastaus: Lyhyt vastaus ja ns. nyrkkisääntö voisi olla seuraavanlainen: Yhden Wifi6- tai Wifi7-reitittimen signaali toimii luotettavasti ja hyvin noin 10m päähän reitittimestä, olettaen, että fyysisiä esteitä, suuria sähkölaitteita tai heijastavia pintoja ei ole kovin paljoa. Signaali voi kuulua pidemmällekin, yhteyden nopeus ja laatu kuitenkin heikkenevät etäisyyden kasvaessa. Jos kotisi on suurempi kuin 100m², saat laajennettua Wifi-verkkoa hankkimalla kaksi mesh-tukiasemaa (pääreititin ja satelliitti). Jos kotisi on suurempi kuin 150m², jos kodissa on useita kerroksia tai jos sinusta yksinkertaisesti tuntuu siltä, että WLAN ei kata luotettavasti ja hyvin haluamiasi alueita, kannattaa harkita kolmea tai useampaa mesh-tukiasemaa. Nämä luvut ovat kuitenkin yleistyksiä ja laitteiden tarve ja lukumäärä vaihtelee tapauskohtaisesti.

Mikä tai mitä WLAN ja Wifi ovat?

Tarkempi katsaus langattomaan tekniikkaan.

Langattoman teknologian käyttö lisääntyy jatkuvasti.  WLAN-yhteyksiä löytyy nykyään lähes kaikkialta: kodeista, työpaikoilta, kahviloista, jopa julkisilta paikoilta. WLAN tulee sanoista Wireless Local Area Network, eli suomennettuna langaton paikallinen lähiverkko. Se tarkoittaa mahdollisuutta lähettää ja vastaanottaa dataa ilman fyysisiä kaapeleita tietyllä alueella. Langattomat lähiverkot, eli WLANit, mahdollistavat laitteiden yhdistämisen internetiin radiotaajuuksien avulla.

Pelkkä langattomuus ei kuitenkaan riitä. Tiedonsiirto WLANin sisällä vaatii tekniikan, joka toimii luotettavasti, nopeasti ja standardoidusti, että eri valmistajien laitteet puhuvat yhteistä kieltä. Tähän tarpeeseen on kehitetty Wifi-standardit (virallisesti Wi-Fi). Wifi on yleisin tapa toteuttaa WLAN-verkko. Wifi-standardit ovat joukko sääntöjä, jotka määrittelevät, miten data siirretään radiotaajuuksilla luotettavasti ja nopeasti laitteiden välillä. Wifi varmistaa, että langattomat verkot toimivat oikein ja eri laitteet ovat yhteensopivia, oli ne sitten minkä valmistajan tahansa. Wifi-verkot toimivat nykyään kolmella eri taajuusalueella: 2,4 gigahertsin (GHz), 5 GHz ja 6 GHz kaistoilla. 2,4 GHz taajuus on hitain ja enemmän käytetty kuin korkeammat taajuudet, joten sen käyttö kannattaa jättää iäkkäämmille laitteille ja erikoistilanteisiin. 5 GHz taajuus on reilusti nopeampi ja luotettavampi, sen kantama on kuitenkin lyhyempi kuin 2,4 GHz. 5 ja 6 GHz taajuudet soveltuvat parhaiten tilanteisiin, joissa laitteet ovat lähellä reititintä ja tarvitaan suurta nopeutta ja pienintä ruuhkautumista, esim. etätöissä, pelaamisessa tai videostriimauksessa. 6 GHz taajuus on käytössä uusimmilla Wifi6E ja Wifi7 yhteensopivia laitteita. Se tarjoaa suurimman nopeuden, mutta sen kantama on kaikkein lyhin.

Kuva 1 Wifi taajuudet ja WPA-salaus

WLAN on kuin auto ilman teitä. Autoista ei ole itsessään suurta hyötyä ilman teitä ja liikennesääntöjä. Samalla tavalla pelkkä langaton yhteys ei ole hyödyllinen, ellei ole tekniikkaa ja sääntöjä, jotka määrittelevät ja mahdollistavat datan turvallisen ja tehokkaan liikkumisen. Wifi on kuin tieverkosto ja liikennesäännöt: se kertoo, miten autot (datapaketit) voivat liikkua tehokkaasti paikasta toiseen. Eri taajuusalueita voidaan ajatella moottoriteiden eri kaistoina, jotka määrittävät datan nopeutta. WPA2 ja WPA3-salaus on kuin autojen erilaiset turvatekniikat, jotka pitävät matkustajat turvassa.

WPA-salaus muuntaa selkokielisen viestin sellaiseksi, että sitä ei voi ymmärtää. Se suojaa dataliikenteen jokaisen paketin reitittimen ja siihen yhteydessä olevien laitteiden välillä niin, että salaus perustuu avaimiin. Avainten luomisessa käytetään lähtötietoina reitittimen verkon nimeä (SSID) ja verkon salasanaa. Lisäksi käytetään kertakäyttöisiä satunnaisia numeroita (nonce), jotta jokaiselle datapaketille syntyy oma uniikki avain. Tämä estää sen, että saman avaimen toistuva käyttö paljastaisi liikenteen sisällön. Menetelmä tekee langattomasta yhteydestä huomattavasti turvallisemman, koska pakettien sisältöä ei voi lukea ilman oikeita avaimia. Jos joku haitallinen taho nappaa lähettämäsi datan, siitä nähdään vai pitkä salattu merkkijono. Tämän salakirjoituksen voi avata ainoastaan, jos vastaanottajalla on oikeat WPA-avaimet.

Esimerkki: Jos ”Hyvää päivää” salataan WPA2-salauksella, ja tietokoneesi lähettää sen reitittimellesi, sen salattu muoto voisi olla esimerkiksi ”7f3a9c124b885e3d910f6a772e4c9b01 3d7e8a9b2c4f5d6e7a8b9c0d1e2f3a4b”. Samankaltaisesti salataan kaikki Wifi-verkossa liikkuva data.

Kotona verkon ytimen muodostaa modeemi ja reititin. Modeemi toimii porttina kodin lähiverkon ja internet-operaattorin välillä. Reititin toimii portinvartijana tai liikennepoliisina ja ohjaa liikennettä eri laitteiden välillä. Lähes kaikki nykyaikaiset tekniset laitteet voivat olla – ja useimmiten ovatkin – jatkuvasti yhteydessä nettiin, siellä oleviin palveluihin ja palveluntarjoajiin. Tällaisia ovat mm.

• Henkilökohtaiset päätelaitteet (tietokoneet, kännykät, tabletit)
• Multimedialaitteet (TV:t, pelikoneet, peliohjaimet, Chromecast, VR-laitteet)
• Turvatekniikka (varashälyttimet, valvonta- ja ovikamerat, älylukot, liiketunnistimet)
• Energia ja lämmitys (lämmitysjärjestelmät, aurinkosähkölaitteet. energiankulutuksen mittaaminen)
• Kodinkoneet (robotti-imurit, pesukoneet, jääkaapit, liedet, uunit)
• Terveystekniikka (älykellot, älysormukset, älyvaa’at)

ja monet monet muut laitteet. Lähes kaikki yllä olevien kategorioiden laitteet yhdistetään maailmanlaajuiseen tietoverkkoon nimenomaan langattomasti Wifin kautta. Tästä syystä Wifi-verkon luotettavuudelta ja kapasiteetilta vaaditaan nykyään hyvin paljon. Langattomien laitteiden kirjo on viime vuosina kasvanut merkittävästi.

Langattomia verkkoja alettiin käyttää kaupallisesti 1990-luvun loppupuolella. Aluksi käytössä oli vain 2,4 GHz taajuus, joka lienee edelleen yleisimmin käytetty. Se kuitenkin ruuhkautuu helposti, koska samaa taajuutta käyttävät monet muut laitteet, kuten mikroaaltouunit ja Bluetooth-laitteet. Tämä yhteiskäyttö voi aiheuttaa taajuudelle ruuhkaa ja hidastaa tai häiritä nettiyhteyteen tarkoitettujen verkkojen toimintaa. Vaihtoehtoiset ja nykyaikaisemmat 5 GHz ja 6 GHz -taajuudet ovat tyypillisesti vähemmän ruuhkautuneita ja tarjoavat siksi huomattavasti vakaamman yhteyden.

Jokaisella langattomalla reitittimellä on langattoman verkon tunnus, eli SSID, Service Set Identifier. Tätä voidaan kutsua myös langattoman verkon nimeksi. Usein reititin lähettää eri taajuuksilla olevia verkkoja eri nimillä, esimerkiksi ”Kotiverkko” ja ”Kotiverkko-5GHz”. Jotkut laitteet käyttävät samaa tunnusta kaikilla taajuuksilla ja hallitsevat langattomia yhteyksiä automaattisesti. Jos käytössä on hyvin monia langattomia laitteita tai asutaan tiiviisti esim. kerrostalossa, on suositeltavaa käyttää erinimisiä verkkoja, eli SSID-tunnuksia.

Langallisen verkon saaminen johonkin tiettyyn kodin osaan voi olla hankalaa. On paljon helpompaa saada langaton verkko kattamaan kodin jokainen huone kuin se, että vetää fyysistä piuhaa siististi joka huoneeseen useille laitteille. WLANin toimintaan vaikuttaa kuitenkin moni tekijä, jotka eivät ole aina ilmeisiä:

• Fyysiset esteet (seinät, ja muut talon rakenteet)
• Paljon sähköä käyttävät laitteet (sähköpääkeskus, mikroaaltouuni, ilmastointilaite, jääkaappi/pakastin, hella, kiuas ja muut vastaavat)
• Heijastavat pinnat (lasit, peilit, akvaariot, metallipinnat)

Wifi-signaalia on hyvä verrata valoon. Mitkä tahansa fyysiset esteet heikentävät signaalin voimakkuutta. Aivan kuten verhot vaikuttavat valoon, Wifi-signaali heikkenee, kun se menee esim. väliseinän tai kirjahyllyn läpi. Paljon sähköä käyttävät laitteet vääristävät signaalia tai jopa estävät sen kulun. Tätä voidaan verrata valon kohdalla prismaan tai kaleidoskooppiin. Valo tulee prismaan valkoisena, mutta heijastuu ulos aivan erilaisena. Heijastavat pinnat pirstovat Wifi-signaalia, jolloin reititin joutuu yhdistämään sirpaleista kokonaisuuden, mikä lisää viivettä ja kuormittaa laitetta.

Seuraava esimerkkikuva kertoo hieman siitä, miten Wifi-signaaliin vaikuttaa eri osatekijät:

Kuva 2 havainnollistaa, miten Wifi-signaali leviää ja heijastuu huoneistossa

Kuvassa reititin on sijoitettu huoneiston nurkkaan (kuvan vasen alanurkka), josta signaali leviää eri suuntiin: ylös, alas, oikealle ja vasemmalle. Signaali heijastuu seinistä ja täyttää koko huoneiston, eniten tietysti vapaaseen suuntaan, ylös ja vasemmalle. Reitittimen lähellä signaali on vahvin, mutta seinät ja rakenteet heikentävät sitä. Koska Wifi-signaalia voidaan tavallaan verrata valoon, kahden suht suoran heijasteen takia ylemmässä makuuhuoneessa Wifi-signaali toimii paremmin kuin alemmassa makuuhuoneessa. Signaali ei pääse heijastumaan alempaan makuuhuoneeseen eikä kylpyhuoneeseen yhtä suoraan, vaan sen pitää mennä osittain seinien läpi. Tämä heikentää signaalia.

Kuvasta näkee myös sen, että signaali ei ole hetkellisesti täsmällisen tasainen edes aivan reitittimen vieressä. Tässä esimerkissä tulee kuitenkin ottaa huomioon se, että kyseessä on teoreettinen kuva sähkömagneettisen säteilyn toimintaperiaatteesta erittäin lyhyellä aikavälillä. Nykyaikaiset kolmitaajuiset Wifi-reitittimet toimivat tehokkaasti, eikä katvealueita pääse syntymään täsmälleen kuvan osoittamalla tavalla, mutta periaate on kuitenkin sama. Kaikissa verkoissa on hetkittäin ja ajoittain pieniä katvealueita. Mutta ettemme harhaudu liikaa tylsiin teknisiin yksityiskohtiin, palataan lähemmäs perusteita.

Yhden reitittimen signaalin hyvää ja luotettavaa kattavuusaluetta voidaan yksinkertaistetusti verrata noin kymmenen metrin halkaisijaltaan olevaan palloon (tähän 10m lukemaan palataan uudestaan kohdassa Mihin reititin kannattaa sijoittaa). Jos olet tämän ”pallon” sisällä, yhteys nettiin on yleensä hyvä ja nopea. Todellinen kantama riippuu käytetystä taajuudesta, signaaliin vaikuttavista fyysisistä rakenteista ja esteistä sekä heijastavista pinnoista. Useimmat nykypäivän läppärit eivät enää edes tarjoa langallista verkkoporttia (eli ethernet-porttia), joten Wifi on usein ainoa tapa liittää ne verkkoon. Myös älypuhelimet ja tabletit tarvitsevat joko mobiiliyhteyden tai Wifi-yhteyden päästäkseen internetiin. Tästä syystä langattomien verkkojen perusteiden ja tekniikan rajoitusten ymmärtäminen on erittäin tärkeää.

Kuten alussa olevassa tiivistelmässä on mainittu, arkikielessä WLAN ja Wifi mielletään usein samaksi asiaksi, niitä pidetään usein synonyymeina. Näin ei kuitenkaan ole. WLAN viittaa yleisesti langattomaan lähiverkkoon. WLAN voidaan toteuttaa eri tekniikoilla. Wifi on näistä yleisin ja sen avulla laitteet yhdistetään langattomasti ensin kodin lähiverkkoon ja sitä kautta internetiin. Muita langattomia verkkotekniikkoja ovat esim. Bluetooth, Zigbee, Z-Wave ja Thread.

• Bluetooth (käytetään paljon äänensiirrossa)
• Zigbee (käytetään mm. älyvaloissa ja liiketunnistimissa)
• Z-Wave (käytetään mm. älylukoissa ja hälytysjärjestelmissä)
• Thread (käytetään myös Matter-standardin yhteydessä älylaitteissa)

Kolme viimeistä ovat selvästi harvinaisempia kuin Bluetooth, saati Wifi. Ne palvelevat omia erikoistarkoituksiaan, niitä käytetään paljon älykotijärjestelmissä, kulunvalvonnassa ja muissa automaatiojärjestelmissä.

WLAN voidaan siis toteuttaa useilla eri tekniikoilla, mutta Wifi on niistä yleisin ja tärkein. Se on tekniikka, jonka avulla suurin osa henkilökohtaisista päätelaitteista yhdistyy langattomasti internetiin.

SIJAINTI: Mihin Wifi-reititin kannattaa asentaa kotona

Riippumatta siitä, miten internet-yhteys kotiin tulee, se usein jaetaan eri laitteille eripuolilla kotia WLAN-verkossa Wifi-reitittimen avulla. Hyvä lähtökohta toimivalle ja luotettavalle langattomalle verkolle on harkita reitittimen (tai reitittimien) sijainti tarkasti kodin sisällä. Nykyaikainen WLAN-verkko rakennetaan mesh-laitteilla, joilla on mahdollista tehdä langattomasta verkosta juuri sen kokoinen kuin tarvitaan. Laitteiden sijainti on ehdottomasti kaikkein tärkein osatekijä langattoman verkon luontevassa ja sujuvassa toiminnassa, ja usein myös siinä, miten koet koko internet-yhteyden toimivan. Jos reititin on jossain kaukana, Wifi-verkko toimii hyvin jossain siellä kaukana. Jos reititin on olohuoneessa, Wifin kuuluvuus ja toiminta on paras juuri olohuoneessa. Periaate on yksinkertainen.

Riippuen siitä, onko kotisi 45m² kaksio taloyhtiössä tai kolmikerroksinen 250m² omakotitalo, tarvitset hyvin toimivaan WLAN-verkkoon eri määrän laitteita. Pientä kotia varten useimmiten riittää pelkkä yhdistelmälaite tai yksi reititin. Suureen kotiin, jossa on paljon pinta-alaa, eri kerroksia, autotalli ja ulkovarasto, tarvitaan useampia laitteita. Mesh-tekniikassa reitittimet keskustelevat tiiviisti toistensa kanssa ns. kantosignaalin kautta. Ne valitsevat datalle automaattisesti parhaan reitin riippumatta siitä, minkä mesh-tukiaseman kuuluvuusalueella mikäkin laite on. Uusimpien mesh-tukiasemien välille voi halutessaan kytkeä kuidun viiveen minimoimiseksi. Olipa mesh-reitittimiä 2, 3 tai 15 kappaletta, ne muodostavat yhden yhtenäisen Wifi-verkon, joka toimii samankaltaisesti koko verkon peittoalueella. HUOM! Ei samalla nopeudella joka paikassa, vaan samalla toimintaperiaatteella. Tukiasemat välittävät kaikilta kodin laitteilta, kuten tietokoneilta, telkkareilta, pelikonsoleilta, autoilta ja aurinkopaneeleilta, tulevan liikenteen sujuvasti ensin pääreitittimelle, sitten modeemille ja edelleen internetiin.

Kuituliittymän asennuksen yhteydessä kuitupääte (ns. modeemi) sijoitetaan usein kodin siihen nurkkaan, joka on lähinnä katua tai tietä, jonka varressa kuitukaapeli kulkee. Joskus kuitupääte sijoitetaan rakennuksen tekniseen tilaan, missä on kaikki muutkin tekniset härvelit ja vimpaimet. Tällainen tekninen tila voi kuitenkin olla erittäin huono paikka Wifi-reitittimelle (tapauskohtaisesti tottakai). Ideaalitilanteessa reitittimen tulisi olla suunnilleen talon keskellä, että se kuuluisi mahdollisimman useaan eri huoneeseen ja tilaan. Jos kotisi on hyvin suuri ja hankit kaksi tai useampia mesh-reitittimiä, jokaisen näistä tulisi olla noin 5-8m päässä toisistaan, että verkko toimisi optimaalisesti. Tämä siksi, että Wifi-reitittimien välinen kantosignaali toimii joko 5 GHz tai 6 GHz taajuudella, eikä näiden kantama ole yhtä suuri kuin 2,4 GHz taajuuden. Wifi signaali voi kuulua hyvinkin pitkän matkan päähän, mutta sen suorituskyky heikkenee etäisyyden kasvaessa. Siksi mesh-reitittimien sijainti kannattaa testata ja harkita tarkkaan.

Kun tilaat kuituyhteyttä ja asentaja tulee suunnittelemaan kuitukaapelin ja -päätteen asennusta, on erittäin tärkeää, että kävisit asentajan kanssa läpi myös reitittimien optimaaliset asennuspaikat. Lounean toimintatapa ja näkemys on, että asiakkaalle tulee yksinkertainen siltaava kuitupääte, joka muuntaa kuitua pitkin saapuvan signaalin kotiverkon laitteille sopivaksi. Kuitupäätteen lisäksi asiakkaalle tulee erillinen Wifi-reititin tai useamman tukiaseman mesh-ratkaisu, jonka asiakas voi asentaa itse haluamaansa paikkaan (haluamiinsa paikkoihin) kotonaan. Langaton signaali laajenee reitittimestä pallon kaltaisesti joka suuntaan noin 10m. Jos reititin on sijoitettu sinne tekniseen tilaan tai johonkin talon ulkokulmaan, naapurit voivat kyllä huomata WLAN-verkkosi ja saattavat jopa yrittää käyttää sitä, mutta signaali ei välttämättä yllä sinne, missä sinulla itselläsi olisi sille eniten käyttöä.

Kuva 3 Reitittimien sijainti

Yllä olevassa kuvassa reititin on sijoitettu optimaaliseen paikkaan oikeanpuoleisessa talossa. Keskeiselle paikalle ja mielellään 1-2 metrin korkeudelle sijoitettu reititin tarjoaa tasaisemman kuuluvuuden kuin kaappiin piilotettu laite. Nykyiset reitittimet ovat usein myös muotoilultaan parempia, kuin 10 vuotta sitten. Ettei laite pääse ylikuumenemaan, sillä tulee olla reilusti ilmaa ympärillään, etenkin ylöspäin. Liiallinen lämpö nopeuttaa komponenttien kulumista ja voi johtaa laitteen ennenaikaiseen rikkoutumiseen.

Mitä kauempana reitittimestä yrität käyttää laitettasi (tietokonetta, TV:tä tai muita laitteita), sitä todennäköisemmin kohtaat haasteita. Etäisyyden kasvaessa tiedonsiirtonopeus pienenee, signaalin laatu alkaa vaihdella ja laitteet joutuvat lähettämään datapaketteja toistuvasti uudestaan heijastumista johtuvien virheiden takia. Reitittimille on säädetty maksimilähetysteho, joka on Suomessa 2,4 GHz taajuudella enintään 100mW, eli 20dBm sekä 5 ja 6 GHz taajuuksilla 200mW, eli 23dBm (lähde: Traficom, ”Radiotaajuusmääräys 4 / 2023”). Matkapuhelimissa, tableteissa ja tietokoneissa tämä sama lähetysteho on merkittävästi pienempi, 10-20 mW (10-13dBm). Jos jälleen ajatellaan Wifi-signaalia valona, viranomainen on määritellyt sille maksimikirkkauden, jota ei saa ylittää. Operaattori ei voi vaikuttaa tähän ja säännöt ovat samat kaikille valmistajille. Paras tapa vaikuttaa siihen, miten Wifi toimii sinun kotonasi, on etsiä reitittimelle ja Wifiä käyttäville laitteille optimaalinen sijainti toisiinsa nähden. Näin Wifi-signaali kuuluu laitteelle ja myös reititin kuulee laitteelta palaavan paluusignaalin.

Fyysisen sijainnin lisäksi laitteiden sisäiset komponentit ja antennien sijoittelu vaikuttavat merkittävästi Wifi-yhteyden laatuun. Historiassa on ollut muun muassa matkapuhelimia ja tabletteja, joissa antennit on sijoitettu huonosti, mikä heikensi laitteen kykyä vastaanottaa matkapuhelin- tai Wifi-signaalia luotettavasti. Niinpä antennin sijainnilla laitteessa, laitteen kotelon valmistusmateriaalilla (muovi, lasi, metalli jne.), käytettyjen komponenttien ja valmistajan ohjelmiston laadulla, on suuri merkitys käyttäjäkokemuksessa. Huipputeknologia, monipuoliset ominaisuudet ja laadukas ohjelmisto merkitsevät yleensä sitä, että laitteen hinta on korkea. Laadusta joutuu usein maksamaan enemmän. Komponenttien sijoittelu, käytetyt materiaalit ja koodin laatu yhdessä määrittävät laitteen suorituskykyä ja hintaa.

Miksi edellä mainituilla lukemilla on merkitystä? Usein tietokoneesi tai muu laitteesi kuulee kyllä reitittimen lähettämän signaalin, koska se on voimakas ja tarkoitettu kymmenille, jopa sadoille laitteille. Mutta kuten yllä olevista viranomaisten määrittelemistä numeroarvoista voidaan huomata, laitteen oma lähetin on huomattavasti heikkotehoisempi kuin reitittimen. Koska paluusignaali ei ole yhtä voimakas, se hiipuu nopeammin ja häviää kuuluvista. Fysiikan lait rajoittavat yhteyden toimivuutta, vaikka lupaukset ja odotukset olisivat korkealla.  

Yhteys nettiin on aina kaksisuuntainen. Tämä pätee myös kodin WLAN-yhteydessä – langattoman signaalin pitää kuulua luotettavasti molempiin suuntiin. Teoriassa ja liiallisesti yksinkertaistettuna tilanne menee näin: Reititin huutelee kotonasi koko ajan kuuluvalla bassoäänellä, että ”T Ä Ä L L Ä  O L L A A N” mutta kolmen huoneen päässä oleva 79€ kännykkä pystyy ainoastaan hennosti piipitämään, että ”MINÄKIN OLEN TÄÄLLÄ, KUULUUKO?!”. Vaikka puhelin kuulisikin reitittimen lähettämän vahvahkon Wifi-signaalin, reititin ei kuule puhelimen lähettämää heikkoa paluusignaalia. Niinpä käyttäjästä tuntuu siltä, että nettiyhteys ei toimi. Todellisuudessa kyse ei ole häiriöstä, vaan olosuhteista, joita ei joko osata tai haluta ratkaista. Vaikka reitittimen signaali siis saapuukin käytettävään laitteeseen hyvin tai kohtalaisesti, myös paluusignaalin tulee olla riittävän voimakas, että kokonaisuus toimii sujuvasti ja vaivattomasti. Reitittimen ja laitteen välinen yhteys katkeaa, jos paluusignaali ei yllä takaisin, vaikka signaalin vastaanotto olisikin hyvä.

Myös tämänkaltaisiin teknisiin haasteisiin Lounealla on tarjota ratkaisu. Kauttamme saa apua erilaisiin kodin tietotekniikkaan liittyviin tilanteisiin, oli kyseessä sitten jonkunlainen tekninen häiriö tai uuden laitteen asennus. Voit tilata digiapua kotiisi paikanpäälle kotiin auttamaan häiriöiden tutkimisessa, laitteiden asentamisessa ja muissa tietoteknisissä asioissa. Ota rohkeasti yhteyttä joko asiakaspalvelumme kautta tai nettilomakkeella. 

Sijainnin lisäksi seuraava tärkeä osatekijä Wifi-verkon hyvässä toiminnassa on itse reititin. Tämä on ikävän usein se akilleenkantapää, johon moni käyttäjä kompastuu ja jonka takia nettiyhteys takkuaa, pätkii, ”lagaa”, hyytyy tai toimii jotenkin muuten huonosti. Reititin on siis erittäin tärkeä laite ja sen huolellinen ylläpito helpottaa monia arkeen liittyviä asioita. Laite ei vaadi säännöllistä kastelua tai ruokkimista, ainoastaan sen, että pidät laitteen keskeisellä paikalla kotona, poissa suorasta auringonpaisteesta tai muusta kuumasta paikasta ja tarkistat kerran vuodessa ohjelmistopäivityksen. Pölyjen pyyhintä parin vuoden välein on myös suositeltavaa. Ikävä kyllä laitteet ovat ns. kertakäyttöisiä, niihin ei voi vaihtaa komponentteja, niiden fyysinen päivittäminen tai korjaaminen ei ole mahdollista. Jos 3-5 vuotta vanha laite pätkii ja tökkii toistuvasti ja päädyt operaattorisi tai muun asiantuntijan kanssa siihen, että häiriöitä aiheuttaa nimenomaan reititin, laite kannattaa yksinkertaisesti vaihtaa uuteen.

Uutta tietotekniikkaa hankkiessa tulee olla tarkkana parista eri asiasta:

• Langatonta verkkoa ja sen toimivuutta ajatellen komponenttien fyysisen iän lisäksi kannattaa ottaa huomioon myös laitteiden Wifi-standardi:
  • Wifi5 – edullinen, ei suositeltavia yli 500Mbit/s liittymiin
  • Wifi6 – luotettava ja nopea, hyvä hinta-laatusuhde
  • Wifi7 – uusin ja nopein, paras valinta vaativaan käyttöön
• Minkä ”ikäinen” hankittava laite on?
  • teknisesti käyttämätön ja uusi, mutta kuinka vanhasta mallista on kyse? Upouusi malli vai viime vuoden malli? Kuinka kauan laite on ollut myyjän varastossa?
    • useimpien laitteiden pohjassa näkyy valmistusajankohta (11/2024 tai 05/23), josta voi päätellä laitteen todellisen iän
    • komponenttien ikä on kuitenkin vielä hieman tätä vanhempi, laite pitää kuitenkin suunnitella ja koota. Onko tällä suurta merkitystä? Ei, mutta tämäkin asia kannattaa ottaa huomioon.

Wifi-standardeista löytyy lisätietoja, kun jatkat lukemista vielä pienen hetken.

• Oma tarve ja laitteiden hinta
  • aiemmin jo mainittu henkilökohtainen käyttötarve kannattaa olla linjassa laitteiden hinnan kanssa. Onko kotona vain yksi tietokone, kännykkä ja TV, vai viiden teknisestä vaativan käyttäjän henkilökohtaiset laitteet, kattavasti äly- ja turvatekniikkaa, kaksi (jopa kolme) sähköautoa, pari palvelinta, monenlaista viihde-elektroniikkaa ja videokuvausstudio nuorison youtube-kanavaa varten? Jos kotona on tämän kaltaisia erittäin paljon dataa käyttäviä laitteita, edullisimmat reitittimet tai WLAN-toistimet eivät ole paras sijoitus. Jos taas olet ns. netin peruskäyttäjä ja maailmaasi ei kaada satunnainen 20 ms viive tai 10% packet loss, 80 – ‑120€ maksava perusreititin on hyvä vaihtoehto. Henkilöt, jotka tekevät paljon vaativaa etätyötä (suurten tiedostojen käsittelyä ja lähettämistä, ohjelmistokehitystä tai toistuvia videopalavereja yms.) tai tarvitsevat jonkun muun syyn takia hyvin nopean nettiyhteyden, tarvitsevat ylipäätään myös laadukkaat ja tehokkaat verkkolaitteet.

Useimmat kodin WLAN-verkkoa käyttävät laitteet eivät ole välttämättä varustettu kaikkein turvallisimmilla laiteohjelmistoilla, eli firmwareilla. Joskus laitteiden turvaominaisuudet ovat suhteellisen yksinkertaisia tai laitevalmistaja ei panosta tähän puoleen kovin paljoa. Reitittimen oman ohjelmiston ajantasaisuus on erittäin suuressa roolissa kodin laitteiden turvaamisessa. Tästä on ollut mediassa paljon puhetta viime aikoina. Etenkin reitittimen ohjelmisto kannattaa päivittää säännöllisesti, päivitykset korjaavat myös ohjelmassa esille tulleita haavoittuvuuksia.

Reitittimissä on myös ominaisuus, joka käyttää yhtä julkista IP-osoitetta kaikille sisäverkossaan oleville laitteille. Tämän ominaisuuden nimi on NAT, eli Network Address Translation. Tämän ansiosta kaikki verkossasi olevat laitteet käyttävät reitittimen saamaa julkista IP-osoitetta, eikä jokaisella laitteella tarvitse olla omaa julkista osoitetta. NAT parantaa oman verkkosi tietoturvaa merkittävästi, koska ulkopuoliset eivät näe yksittäisiä laitteitasi. Reitittimen ajantasalla oleva ohjelmisto, sen palomuuri ja NAT-ominaisuus suojaavat kotiverkossasi olevia laitteita internetin vaaroilta, kuten haittaohjelmilta, viruksilta ja tietovarkailta.

AJANTASAISUUS: Internet-liittymä ja Wifi-tekniikat

Yhteys Lemmenjoelta, Nurmeksesta tai Hangosta maailmanlaajuiseen verkkoon on mahdollista muodostaa monella eri tavalla. Kuitu-, mobiili- tai kupariyhteys yhdistää kodin laitteet ensin paikallisen operaattorin omaan verkkoon, josta operaattori vie pitkän jonon ykkösiä ja nollia kansalliseen runkoverkkoon ja sitä myötä loputtomiin kansainvälisiin tiedon valtaväyliin. Modernissa yhteiskunnassa säännöt, määräykset, lait ja asetukset kuitenkin säätelevät enemmän ja enemmän tiedonkulkua. Datamäärät ja niiden kulutus kasvaa vuosivuodelta suuremmaksi ja suuremmaksi. Kiinteissä yhteyksissä 2000-luvun alkupuolella käytettiin laajalti puhelinverkon kautta toimivia ISDN ja ADSL-yhteyksiä, joiden maksiminopeudet liikkuivat 4-8Mb/s kieppeillä. Toki muitakin oli, jopa kuituliittymiä, mutta ne olivat harvinaisia. Näillä yhteyksillä nähtiin kaikki sen ajan historialliset tapahtumat ja trendit. Tänä päivänä suomalaisissa kiinteissä kuluttajaliittymissä puhutaan jopa 40Gbit/s enimmäisnopeuksista, eli nopeudet ovat noin 20 vuoden aikana kasvaneet jopa 5000 kertaisiksi. Kasvu on ollut melkoista ja tulevaisuudessa lukemat kasvavat vain lisää.

Onko tiedonsaanti tänään nopeampaa kuin 20 vuotta sitten? Lyhyt vastaus on, että tavallaan kyllä. Ainakin nettiyhteydet toimivat vakaammin ja luotettavammin kuin aiemmin. Viranomaisten säännöt ja määräykset asettavat operaattoreille vaatimuksia, miten nettiliittymien tulee toimia. Kaikkien verkossa olevien laitteiden – niin runkoverkossa kuin asiakkaiden käytössä – on oltava tietoturvallisia, tehokkaita ja luotettavia. Viranomaismääräykset lisääntyvät ja tarkentuvat vuosivuodelta vaativammiksi, näillä pyritään saamaan nettiyhteydet loppukäyttäjää kohtaan mahdollisimman luotettaviksi ja turvallisiksi.

Sen lisäksi, että viranomaiskoneisto pyrkii tekemään surffailusta turvallista, sivustojen ja sovellusten kehittäjät ja ylläpitäjät keksivät uudenlaisia tapoja kuluttaa dataa: keksejä ja metadataa käytetään enemmän ja enemmän mittaamaan ihmisten mieltymyksiä. Lähes jokaisella nettisivustolla on tänä päivänä liikkuvaa kuvaa: mainosvideoita, itseään mainostavia minipelejä tai nopeasti vaihtuvia kuvia. Myös asiakkaiden odotukset kasvavat enenevässä määrin. Sinä ja minä kuluttajina odotamme uusia ajatuksia ja tunteita. Arkea helpottavia sovelluksia, uusia pelejä, uusia sarjoja ja elokuvia. Laadukasta ajanvietettä, tehokkaampia tapoja tehdä asioita. Ehkä joskus tulevaisuudessa videopalaverit, sarjat ja elokuvat muuttuvat hologrammeiksi ja virtuaalitodellisuuksiksi. Osallistumme palavereihin, peleihin, TV-ohjelmiin ja elokuviin aivan kuin olisimme itse läsnä: näemme itsemme virtuaalisissa kokoushuoneissa ja keskustelemme tavallaan kasvoista kasvoihin, vaikka emme olekaan fyysisesti läsnä. Tämä kaikki vaatii merkittävästi vielä nykyistäkin nopeampaa tietoliikennettä ja luotettavia yhteyksiä sekä tarkkoja sääntöjä, asetuksia ja standardeja.

Palataan vielä nykyhetkeen ja siihen, miten nettiyhteys tulee kotiin. Vaikka nettiliittymän teknisellä toteutustavalla (kuitu-kupari-mobiili) ei tänä päivänä peruskäytössä ole ratkaisevaa merkitystä, valokuituyhteys erottuu edukseen monella osa-alueella – niin teknisesti kuin ympäristönkin kannalta. Kuituyhteyden edut ja hyödyt korostuvat erityisesti silloin, kun verkon suorituskykyä mitataan tarkasti ja vertaillaan liittymätyyppien ominaisuuksia.

Valokuitu tarjoaa:

• tasaisen ja korkean kapasiteetin
• erittäin alhaisen latenssin
• luotettavuutta ja pitkäikäisyyttä
• ympäristöystävällisyyttä

Vaikka mobiili- ja kupariteknikoiden yhteydet voivat tarjota riittävän suorituskyvyn verkkoselailuun, videopalavereihin ja etätyöhön, kuitu takaa vakaan ja tulevaisuudenkestävän yhteyden myös vaativiin käyttötarkoituksiin.

Erot korostuvat erityisesti:

• ruuhkatilanteissa, joissa muut verkot voivat hidastua
• huippunopeutta ja alhaista viivettä vaativissa tilanteissa
• kun tarvitaan erityisesti luotettavaa käytettävyyttä mm. yritysympäristöissä
• tapauksissa, joissa ulkoiset olosuhteet voivat vaikuttaa yhteyden laatuun (mm. pitkät etäisyydet, häiriöherkät ympäristöt, sääolosuhteet ja tuvallisuusvaatimukset)

Vaikka siirtotekniikka ei yksin määritä nettiyhteyden käyttökokemusta, se vaikuttaa merkittävästi siihen, kuinka hyvin yhteys toimii juuri sinun tapauksessasi. Jokaisessa siirtotiessä on oma hyötynsä. Nettiyhteyden käyttäjänä sinun kannattaa pohtia tarkkaan ne asiat, jotka ovat merkityksellisiä juuri sinulle. Valokuitu on teknisesti vahvin vaihtoehto useimmissa tilanteessa muihin tekniikoihin nähden. Tämän lisäksi se on myös ekologisesti kestävin. Kun yhteys internetiin rakennetaan tulevaisuutta varten, valokuitu on investointi, joka maksaa itsensä takaisin luotettavuudessa, suorituskyvyssä ja ympäristövaikutuksissa. Lisätietoja kuidun hiilijalanjäljestä löytyy Finnet-liiton ja heidän yhteistyökumppanien hiilijalanjälkilaskelmasta.

1Gbit/s, eli 1000Mbit/s liittymä riittää tällä hetkellä monipuolisesti kaikenlaiseen käyttöön – peruskäytöstä vaativiin ammattisovelluksiin. Itse nopeutta tärkeämpää on kuitenkin liittymän vakaa ja häiriötön toiminta. Tästä löytyy lisätietoja myöhemmin kohdista Häiriötilanteet ja Nopeus.

Saat lisätietoja Lounean liittymistä nettisivuiltamme sekä asiakaspalvelustamme numerosta 0800 30300 (ma-pe klo 8-18 ja la 10-16, numeroon soittaminen on maksutonta) sekä sähköpostitse asiakaspalvelu@lounea.fi

Wifi-reititin ja -tekniikat

Riippumatta siitä, millainen nettiyhteys kotonasi on, reititin kannattaa olla uusi tai suhteellisen tuore (alle viisi vuotta vanha malli). Nimenomaan reititin ja siinä oleva palomuuri on käyttäjän ensimmäinen suoja verkosta tulevia hyökkäyksiä ja uhkia vastaan. Reitittimen ei tarvitse välttämättä olla kallis ollakseen tehokas ja luotettava: jo parin sadan euron hintainen laite kykenee suojaamaan laitteesi ja datasi hyvin kattavasti. Tämän hintaluokan laitteessa on jo uusin tai toiseksi uusin Wifi-standardi, tehokas palomuuri, uusin WPA3-suojaus. Lisäksi siihen on mahdollista kytkeä yhtäaikaisesti useita kymmeniä, jopa satoja laitteita samaan Wifi-verkkoon (riippuu mallista), joten laitteesta löytyy riittävästi potkua. Kahden tai kolmen tukiaseman mesh-verkkoratkaisu on usein hinnakkaampi. Laitteiden suorituskyvystä saa lisätietoja laitemyyjiltä kodinkoneliikkeistä.

Seuraavaksi tulee pitkä lista teknistä jargonia, faktoja ja testien tuloksia, joten halutessasi voit skipata tämän osuuden.

Syvennytään seuraavaksi tarkemmin Wifin eri ”sukupolvien” eroihin. Kansainvälinen Institute of Electrical and Electronics Engineers (IEEE) on tekniikan alan ammattijärjestö, jonka tehtävänä on määritellä monia keskeisiä teknisiä standardeja, eli yhteisesti sovittuja toimintamalleja. Nämä standardit ohjaavat monien elektroniikan, tietotekniikan ja viestintätekniikan osa-alueiden toimintaa. Tähän artikkeliin liittyen kiinnostavia ovat erityisesti IEEE 802.11 standardit, eli Wifi-standardit. Lisätietoja 802.11-standardeista löytyy esimerkiksi Wikipediasta tai IEEE:n omilta sivuilta.

Nämä standardit varmistavat, että eri laitevalmistajien komponentit ja laitteet toimivat saumattomasti yhdessä. Olipa puhelimesi sitten Apple, OnePlus tai Samsung, TV:si Philips tai Sony, tulostimesi Brother tai älyjääkaappisi LG, näiden kaikkien tulee olla yhteensopivia eri reitittimien kanssa, kuten Asus, TP-Link tai Ubiquiti. Standardit määrittävät myös suorituskyky- ja turvallisuusvaatimukset sekä pohjaa innovaatioille. Kehittäjät voivat keskittyä uusien ominaisuuksien luomiseen, kun lähtökohdat ja perusteet ovat kaikille samat.

Wifi-tekniikoiden käytännön nopeudet ovat eri asia kuin teoreettiset mega- ja gigabitit, joilla jotkut valmistajat laitteitaan markkinoivat. Seuraavassa on esitetty niin teoreettisia, kuin myös arvioita käytännön nopeuksista. Ne perustuvat käytännössä tehtyihin testeihin ja kokeiluihin eri ympäristöissä eri valmistajien laitteilla. Kuka tahansa voi testata eri Wifi-sukupolvien nopeuksia. Testaaminen on lähes aina subjektiivista, koska jokainen koti ja käyttökohde on yksilöllinen. Jos olet tekemistämme testeistä ja antamistamme nopeusarvioista eri mieltä, halutessasi voit laittaa palautetta artikkeliin liittyen otsikolla ”Kaikki Wifistä, palaute” osoitteeseen asiakaspalvelu@lounea.fi Kaikki asiallinen palaute on arvokasta ja otetaan huomioon.

Alkuperäinen Wifi:

Ensimmäinen virallinen, yhtenäinen määritelmä siitä, miten langattomat laitteet keskustelevat oli merkinnältään vain 802.11. Se julkaistiin vuonna 1997, se käytti pelkästään 2,4 GHz taajuutta ja sen tekninen maksiminopeus oli noin 2Mb/s. Tämän uraauurtavan tekniikan teoreettiseksi maksimikantamaksi sanottiin noin 40-50m (käytännössä kuitenkin merkittävästi vähemmän). Tätä standardia ei oikeastaan käytetty kaupallisesti, koska se oli niin hidas ja sen salaus oli hyvin heikko. Se kuitenkin määritti tekniikan protokollien, kehyksen rakenteen ja yhteyden muodostamisen perusperiaatteet.

Wifin ensimmäinen sukupolvi:

802.11b oli Wifi-teknologian omaksuttu versio ja se julkaistiin vuonna 1999. Sen teoreettinen maksiminopeus oli noin 10 Mb/s. Heti alkuun jo tämä ”ensimmäinen” kehityssukupolvi ratkaisi monia alkuperäisen 802.11-standardin ongelmia ja teki langattomista verkoista kuluttajaystävällisempiä. 802.11b korjasi luotettavuutta ja pudotti komponenttien hintaa merkittävästi. Se käytti edelleen 2,4 GHz taajuutta, joka oli jo silloin melko ruuhkainen kanava, joten em. nopeuslukema on hyvin teoreettinen. Nämä parannukset eivät kuitenkaan riittäneet pitkään, mutta näillä päästiin kuluttajien massamarkkinoille.

Wifin toinen sukupolvi:

Vain hieman 802.11b:n jälkeen, myös vuonna 1999, julkaistiin 802.11a, joka toimi vähemmän ruuhkaisella 5 GHz taajuudella. Korkeampi taajuus mahdollisti ensimmäistä kertaa useiden kymmenien megabittien siirtonopeuden, jopa 54Mbit/s. Vaikka tämä onkin teoreettinen maksimi, käytännössä päästiin jo kymmeniin megabitteihin sekunnissa (20-30Mbit/s). Tekniikan haasteena olivat kalliit komponentit ja 802.11b:hen verrattuna merkittävästi lyhyempi signaalin kantama. Näiden haasteiden lisäksi käyttäjien piti valita joko 802.11a tai 802.11b verkko, mikä hankaloitti jokapäiväistä käyttöä. Tiedonsiirto tässä sukupolvessa oli paljon luotettavampaa aiempaan verrattuna. 802.11a:n käyttämä OFDM-modulaatio jäi pysyväksi osaksi Wifiä.

Wifin kolmas sukupolvi:

802.11g julkaistiin vuonna 2003. Merkittävä innovaatio oli se, että 2,4GHz taajuus saatiin yhtä nopeaksi kuin toisen sukupolven 5GHz taajuus, säilyttäen kuitenkin laajan yhteensopivuuden eri laitteiden kanssa. Tämä sukupolvi nousi nopeasti erittäin suosituksi ja vakiinnutti Wifin aseman kotien ensisijaisena verkkotekniikkana. Myös tekniikan turvallisuus parani, kun WPA, eli langattoman verkon salausprotokolla otettiin käyttöön. Käyttäjien piti kuitenkin valita manuaalisesti kumpaa Wifin taajuutta he käyttivät:

• uudempaa 802.11g-standardia (2,4GHz, noin 20-30Mbit/s) vai
• vanhempaa 802.11a-standardia (5GHz, noin 20-30Mbit/s)

Huomionarvoista on, että 2,4GHz taajuus oli ja on edelleen ruuhkaisempi kuin 5GHz.

Wifin neljäs sukupolvi:

Neljäs sukupolvi julkaistiin vuonna 2009. Tällä kertaa tekniset edistysaskeleet olivat merkittäviä: 802.11n toi Wifi-tekniikkaan

• moniantennitekniikan (MIMO, Multiple Input, Multiple Output)
• paremman signaalinhallinnan (2,4 GHz ja 5 GHz yhdessä) sekä kanavaohjaus (band steering) -ominaisuuden
• paremman kantaman ja suorituskyvyn

Moniantennitekniikka mahdollisti useiden datavirtojen yhtäaikaisten siirron sekä paremman suorituskyvyn monikäyttäjätilanteissa. Teoreettinen maksiminopeus mitattiin ensimmäistä kertaa sadoissa megabiteissä, jopa 600Mbit/s. Kuitenkin kun tämän sukupolven laitteet toimivat 2,4 GHz taajuudella, maksiminopeus on käytännössä 50-60Mbit/s. Kun laitteet hyödyntävät monikanavatekniikkaa ja 5 GHz taajuutta, suurin käytännön nopeus on noin 200-300Mbit/s. Verrattuna kolmanteen sukupolveen, kyseessä oli merkittävä parannus aiempaan.

Wifin viides sukupolvi:

Wifi-tekniikan voittokulku sai jatkoa vuonna 2013, kun 802.11ac julkaistiin. 5 GHz taajuudelle onnistuttiin tekemään leveämmät kanavat, radiotaajuuksille suurempi tietotiheys ja luotiin Multi-User Multiple Input, Multiple Output, eli MU-MIMO. Tämä tekninen askel paransi useiden laitteiden suorituskykyä samassa verkossa. Uuden sukupolven laitteilla päästiin teoriassa jo tuhansiin megabitteihin, jopa 6900 Mbit/s. Käytännössäkin langaton tiedonsiirto nopeutui merkittävästi ja laitteilla päästiin 600-700Mbit/s nopeuteen. Nopeuteen vaikuttivat laitteen (esim. tietokone) ja reitittimen suorituskyky sekä ympäristötekijät. Vuonna 2018 Wi-Fi Alliance (organisaatio, joka vastaa Wifi -laitteiden yhteensopivuuden standardoinnista) päätti yksinkertaistaa Wifi-standardien nimityksiä: 802.11n ja 802.11ac tunnetaan nykyään nimellä Wifi4 ja Wifi5.

Wifin kuudes sukupolvi

Kun laitteessa on merkintä Wifi6, eli se käyttää standardia 802.11ax, sen teoreettinen maksiminopeus on jo lähellä 10 Gbit/s (9,6 Gbit/s). Käytännössä nopeudet ylittävät 1000 Mbit/s, eli 1Gbit/s. Wifi 6 käyttää edelleen 2,4 GHz ja 5 GHz taajuuksia. Nopeuteen kuitenkin jälleen vaikuttaa voimakkaasti laitteiden suorituskyky sekä ympäristötekijät. Tämä standardi julkaistiin vuonna 2019, sen myötä Wifin kantama, luotettavuus ja turvallisuus paranivat entisestään. Tämä sukupolvi toi mukanaan OFDMA-modulaation (Orthogonal Frequency Division Multiple Access) ja 1024-QAM-modulointimenetelmän. Yksinkertaistettuna tämä tarkoittaa, että radiotaajuuksille voidaan pakata entistä enemmän dataa tehokkaammin. Verrattuna aiempien sukupolvien laitteisiin tässä merkittävin parannus on nimenomaan nopeuden ja Wifi-signaalin kantaman paraneminen sekä WPA3:n käyttöönotto, eli signaalin sisältämä data on aiempaa paremmin suojattu.

Wifin sukupolvi 6.5

Niin sanottu puolikas sukupolvi, eli Wifi6E (802.11ax-2021) perustuu vahvasti Wifi6:een, mutta hyödyntää 6 GHz taajuutta. Tämä lisää merkittävästi kaistanleveyttä 2,4 GHz ja 5 GHz rinnalle. Kuitenkin Wifi6E:n 6 GHz taajuutta voi luonnollisesti käyttää vain Wifi6E yhteensopivat laitteet; vanhemmat Wifi6 tai Wifi5 laitteet jäävät 2,4 GHz- ja 5 GHz-taajuuksille. Wifi6E:n teoreettinen max nopeus on sama kuin Wifi6:lla, eli noin 10 Gbit/s. Käytännössä nopeus on vain hieman suurempi kuin Wifi6, noin 1,5 Gbit/s. Wifi6E tarjoaa kuitenkin luotettavamman nopeuden Wifi6:een verrattuna. Korkeampi taajuus pienentää latenssia ja sillä on entistä vähemmän häiriöitä tuottavia muita laitteita. Nämä kaksi hyötyä takaavat nopeampia yhteyksiä laitteiden välille. Toimistot, kerrostalot ja suuret tapahtumat hyötyvät 6GHz tuomasta lisäkapasiteetista ja vähäisemmistä kanavien päällekkäisyyksistä. Käytännön nopeudet ovat reilusti yli 1Gbit/s nopeuksissa.

Wifin seitsemäs sukupolvi

Wifin uusin käytössä oleva valmis sukupolvi 802.11be vakioitiin virallisesti tammikuussa 2024. Ja luonnollisesti kuten aiemmissakin sukupolvissa, tiedonsiirron nopeudet kasvoivat entisestään. Kuten Wifi6E, uusin sukupolvi tukee myös 6GHz taajuutta ja tekniikan teoreettinen maksiminopeus yltää jopa 46 Gbit/s. Käytännössä maksiminopeus yhteensopivilla tehokkailla laitteilla on noin 3 Gbit/s (lähetysnopeus on noin 1,5-1,8 Gbit/s). Uutta tässä kehitysversiossa on parannettu signaalin modulaatio, leveämmät kaistat (320 MHz), yhteensopivuus taaksepäin sekä aivan uutena ominaisuutena, että laitteet voivat yhdistää useita taajuuksia yhtä aikaa, jolloin yhteys on nopeampi ja vakaampi (MLO, Multi-Link Operation).

Wifin kahdeksas sukupolvi

Kehitys jatkuu ja seuraavaa sukupolvea ollaan jo kehittämässä. Kahdeksannen sukupolven, eli 802.11bn kehittäminen aloitettiin jo vuonna 2021 ja sen tämänhetkinen julkaisuajankohta on syyskuussa 2028. Wifi8 teoreettinen maksiminopeus on kerrottu olevan sama kuin Wifi7:n, käytännön nopeus jää nähtäväksi. Tämän sukupolven parannukset kohdistuvat pääasiassa luotettavuuteen. Koska langatonta viestintää käytetään enenevässä määrin, on suuri tarve saada tekniikasta aiempaa luotettavampaa. Toisin kuin aiemmat Wifi-sukupolvet, jotka keskittyivät ensisijaisesti huippunopeuksien kasvattamiseen, Wifi8 edustaa siirtymää kohti tehokasta läpäisykykyä ja viiveen vähentämistä todellisissa käyttöolosuhteissa.

HÄIRIÖT: Mitä tehdä, kun netti pätkii tai ei toimi?

Kaikissa teknisissä laitteissa ilmenee odottamattomia tilanteita aika-ajoin. Autot, ompelukoneet, putkiradiot, rannekellot, ne kaikki vaativat ajoittaista huoltoa ja huolenpitoa. Myös nettiyhteyteen liittyvät laitteet oikkuilevat. Kyse voi olla häiriöstä tai jopa viasta. Häiriö voi ilmetä tahmeutena tai hitautena. Joku yhteys toimii, mutta toinen ei. Joskus Netflix ei toimi TV:ssä, mutta samaan aikaan tietokone toimii normaalisti. Häiriö voi olla fyysinen vika (kuitu poikki) tai se voi olla ohjelmallinen (päivitys sekoittanut laitteen). Mitä asioita kannattaa häiriötilanteessa tehdä ensimmäisenä ja mitkä ovat harvinaisempia tilanteita?

Internet-yhteys on monimutkainen kokonaisuus, jossa hyvin moni osatekijä vaikuttaa siihen, millaisena koet netin toimivuuden. Yhteys internetiin syntyy useiden laitteiden ja tahojen yhteistyöllä, kuten esimerkiksi seuraavien:

• Palvelimet ja keskustietokoneet (laitteet, jotka tallentavat ja käsittelevät tietoa)
• Runkoverkon kytkimet ja reitittimet (internetin selkäranka: ne välittävät dataa oikea-aikaisesti ja oikeisiin suuntiin)
• Modeemit ja kotireitittimet (kotien ja yritysten laitteet)
• Loppukäyttäjien laitteet (tietokoneet, TV:t, älylaitteet jne. jotka vastaanottavat dataa netistä (download) ja myös lähettävät sitä eri palveluihin (upload))
• Sinä (loppukäyttäjä, jonka tarpeisiin koko järjestelmä on rakennettu)

Kun yhteytesi nettiin hidastuu tai katkeaa, syy voi olla missä tahansa näistä kerroksista. Jossain tuhansien laitteiden, miljoonien kilometrien kaapeleiden, miljardien komponenttien tai koodirivien joukossa jokin asia ei toimi juuri tällä hetkellä oikein. Nettiyhteyttä ei ole mahdollista saada olohuoneen nurkkaan samalla tavalla kuin pizzaa tai olutta. Sitä ei tuoda kotiisi täsmällisissä purkeissa tai paketeissa, jotka ovat aina täysin samankokoisia ja identtisiä ulkonäöltään. Yhteys nettiin on kuin valtava moottoritie, jota ylläpitää oman operaattorisi lisäksi runkoverkkoyhtiöt ja maiden väliset verkko-operaattorit. Yhteyksien ylläpito vaatii operaattoreilta ja runkoverkkoyhtiöiltä rautaista teknistä osaamista, tiukkojen kansainvälisten sääntöjen noudattamista ja yhteistyötä. Ja tosiaan, aina silloin tällöin tähän kaikkeen ilmaantuu jotain outoa ja sinne kuulumatonta, mikä sekoittaa loppuasiakkaan yhteyden. Tilannetta ei helpota se, että miljardit käyttäjät kilpailevat jatkuvasti kaistanleveydestä, ja vaativat huutaen ”Minä ensin, minä ensin!!!”

Kun se hikka sitten tulee, on suositeltavaa kokeilla seuraavia toimenpiteitä seuraavassa järjestyksessä:

1. Käynnistä verkkolaitteet uudelleen

Sammuta kaikki verkkolaitteet (modeemi/kuitupääte ja reititin). Pidä modeemia/kuitupäätettä virrattomana vähintään 10-15 sekuntia. Jos sinulla on sisäverkossasi Wifi-toistimia, mesh-tukiasemia tai muita verkkokytkimiä, sammuta myös ne. Tämän jälkeen käynnistä pelkkä modeemi/kuitupääte. Odota rauhassa 2-3 minuuttia ja käynnistä vasta sitten reititin. Odota taas 2-3 minuuttia ja jos verkossasi on muita laitteita (kytkin tai mesh-laitteita) kytke loput laitteet päälle vasta tässä vaiheessa.

Jos häiriö jatkuu

• Tarkista kaapelit ja laitteiden asetukset

Varmista, että tietokoneesi tai muun laitteesi mahdolliset virta- tai ethernet-kaapelit ovat paikallaan, modeemin ja reitittimen virtajohto sekä modeemilta/kuitupäätteeltä reitittimelle menevä Ethernet-kaapeli ovat napakasti paikallaan. Suosittelemme käyttämään laitteiden välillä Cat6- tai uudempia Ethernet-kaapeleita. Lisäksi tarkista, että tietokoneesi/laitteesi Wifi/WLAN on päällä sekä palomuuri ja tietoturvaohjelmat ovat kunnossa.

Jos häiriö jatkuu

• Käynnistä omat laitteet uudelleen

Sammuta tietokone, tabletti TV, pelikone jne. kokonaan. Jos mahdollista, irrota virtajohto pistorasiasta hetkeksi (pari minuuttia). Kokeile myös ”Käynnistä uudelleen” ominaisuutta.

Jos häiriö jatkuu

• Testaa langallinen yhteys

Kokeile yhteyttä kaapelilla suoraan modeemista/kuitupäätteestä. Näin selviää, onko ongelma Wifi-reitittimessä tai muualla sisäverkossasi. Jos langallinen yhteys toimii mutta langaton ei, silloin häiriö on jossain kodin sisällä, ei itse yhteydessä. Jos langallinen yhteys ei toimi, jos modeemisi/kuitupäätteesi ei toimi ollenkaan, soita operaattorisi tekniseen tukeen ja tutki tilannetta heidän kanssa.

• Testaa langaton yhteys

Ehkä Wifi ei toimi sen takia, että hankit suuren peilin ja sijoitit sen olohuoneen ja työhuoneen väliselle seinälle. Tai järjestelit huonekaluja uudestaan ja siirsit kahdeksan antennisen Säästöpörssistä hankkimasi reitittimen pois näkyvistä TV-tason alle tai kirjahyllyyn kirjojen taakse. Reitittimen huono sijainti tai liian pitkä välimatka reitittimen ja laitteiden välillä on yleisin syy langattoman verkon ongelmiin. Myös, jos olet hankkinut kotiin uusia nettiyhteyttä käyttäviä laitteita, voi olla, että se rohmuaa normaalia enemmän kaistaa itselleen.

Ja häiriö jatkuu edelleen

• Pyydä apua

Jos ylläoleva ei auta, jos olet hankkinut laitteet itse, etkä käytä operaattorisi palvelulaitteita, konsultoi asiantuntijaa (digitalkkari tai ystävä/sukulainen). Jos nettiyhteys ei toimi ollenkaan, soita operaattorisi tekniseen tukeen, keskustele tilanteesta heidän kanssaan ja toimi saamiesi ohjeiden mukaan (vaikka olisitkin jo tehnyt niin tai näin, tee se uudestaan). Suurin osa tilanteista ratkeaa asiantuntijan ja järjestelmistä saatavien tietojen avulla. Ole kärsivällinen. Hyvin harvoin nettiyhteyden hetkellinen puuttuminen on oikeasti kriittistä. Tärkeää kyllä, mutta harvoin kenenkään henki on siitä kiinni toimiiko netti kotona vai ei.

Jos tunnet tietoliikennetekniikkaa hyvin, voit soveltaa yllä olevia kohtia kokemuksesi ja osaamisesi mukaan.

Harvinaisempia syitä ja vinkkejä:

• Jos Windows-tietokone käyttäytyy oudosti tai poikkeavasti, sille kannattaa pari kertaa vuodessa tehdä ns. shift-sammutus seuraavalla tavalla: Paina näppäimistösi shift-näppäin pohjaan, pidä näppäin pohjassa ja valitse tämän jälkeen hiirellä Windowsin ”Käynnistä” -valikosta ”Sammuta”. Jatka shift-napin painamista, kunnes tietokone sammuu kokonaan. Sitten voit vapauttaa napin ja käynnistää tietokoneen normaalisti uudestaan virtanäppäimestä.
  • Kaikkia muitakin laitteita kannattaa haastavissa tai epätavallisissa tilanteissa käynnistää uudestaan. Uudelleen käynnistämisestä ei ole haittaa millekään kuluttajakäyttöön tarkoitetulle laitteelle.
• Etenkin tietokoneilla on useita ohjelmia, jotka vaikuttavat nettiyhteyden hetkelliseen nopeuteen. Tällaisia ovat mm. erilaiset VPN-ohjelmat, eri pilvitallennuspalvelut, kuten Microsoft OneDrive, Google Drive tai Dropbox, sekä vielä erilaiset pelipalvelinyhteydet. Nämä kannattaa kaikki käydä läpi kun tutkit häiriötilannetta. Sama pätee mobiililaitteissa, käynnissä olevat sovellukset kannattaa sammuttaa poikkeustilanteita tutkittaessa.
• Joskus käy niin, että tietokoneellesi tai muulle omalle laitteellesi iskee virus tai haittaohjelma. Tietokoneelta, puhelimelta tai tabletilta haittaohjelma on suht helppo poistaa, mutta reitittimen, TV:n tai robotti-imurin ohjelmistosta haittaohjelman poistaminen on melkopaljon haastavampaa. Näissä tilanteissa kannattaa kääntyä ammattilaisen puoleen. Lounealla näihin tilanteisiin voi pyytää apua asennus ja huoltopalvelultamme.

Viimeisenä kaksi ystävällistä muistutusta:

Ensiksi, jos sähköt ei toimi kotonasi vessassa, soitatko ensimmäisenä sähköyhtiölle? Ehkä ensin kannattaa tutkia oman kotisi sulakkeet ja kilauttaa sähkömiehelle. Samalla logiikalla, jos Wifi ei toimi siellä samaisessa vessassa, älä soita heti nettioperaattorillesi. Tarkastele ensin omia laitteitasi. Jos olet hankkinut laitteet itse, etkä käytä operaattorisi palvelulaitteita, konsultoi asiantuntijaa (digitalkkari tai ystävä/sukulainen), seuraa tässä dokumentissa olevia ohjeita tai kuvaile tilanteesi tekoälylle. Se osaa auttaa monissa asioissa jo yllättävän hyvin.

Toiseksi, vuoden 1974 Toyota Corolla oli aikanaan hyvä ja luotettava auto – ja saattaa edelleenkin olla. Mutta verrattuna vuoden 2024 Toyota Corollaan se on auttamatta iäkäs, hidas ja äänekäs. Sitä voitaisi kutsua tekniseksi fossiiliksi. Kaikkien laitteiden käyttöikä tulee jossain vaiheessa vastaan, joidenkin ennemmin kuin toisten. Ensin laitteen toiminta hidastuu, suorituskyky laskee ja sitten alkaa pätkiä. Laitteiden komponentit kuluvat käytössä ja jossain vaiheessa jokin niistä väistämättä pettää. Toisin kuin autoihin, juniin tai lentokoneisiin, modeemeihin, reitittimiin ja kytkimiin ei ole kustannustehokasta vaihtaa osia – ne ovat kulutustavaraa. Tee itsellesi palvelus ja säästä hermojasi: kun vanha laite alkaa toistuvasti aiheuttaa ongelmia, se kannattaa yksinkertaisesti viedä kierrätykseen ja hankkia tilalle uusi.

LAITTEET: Suorituskyky ja laitemäärät

Kotikäyttöön tarkoitettua tietotekniikkaa ei ole suunniteltu kestämään vuosikymmeniä. Kuitupäätelaite on yksi positiivinen poikkeus – se kestää usein pidempään – mutta suurin osa muista laitteista tulee käyttöikänsä päähän viimeistään noin 10 vuoden iässä. Tietotekniikka kehittyy huimaa vauhtia, joten modeemeja, reitittimiä, tietokoneita ja muita laitteita ei lähtökohtaisesti suunnitella kestämään yhtä pitkään kuin junia, lentokoneita ja valtamerialuksia (jotka nekin kuljettavat paketteja). Komponentit kuluvat, joten kannattaa varautua, että näitä laitteita joutuu uusimaan noin viiden vuoden välein. Lisäksi tietotekniikassa vanhat komponentit ja vanhat ohjelmistoversiot voivat olla merkittävä tietoturvariski.

Kaikki kotiverkon kautta internetiin yhteydessä olevat laitteet vaikuttavat toinen toisiinsa. Kun tietokonetta käytetään videopalavereihin tai verkkopelaamiseen, samaan aikaan TV:ltä 4K-leffan katsominen Netflixistä tai Disney+ -palvelusta voi tökkiä. Ehkä molemmat tökkivät: videopalaverin kuva voi olla rakeinen, ääni pätkivä ja suoratoistovideo jää lataamaan. Kun yksi laite varaa paljon kaistaa, se on kaikilta muilta laitteilta pois. Jokainen laite, jolla on yhteys internetiin, lähettää ja vastaanottaa dataa koko ajan päällä ollessaan. Toiset enemmän, toiset vähemmän. Dataa kuitenkin liikkuu taukoamatta. Tämän takia kotivekron laitteilla ja niiden ominaisuuksilla on keskeinen rooli siinä, miten koet nettiyhteytesi toimivan.

Jos tavoitteenasi on hankkia hyvin edulliset laitteet, ei ehkä kannata odottaa kovin suurta laskentatehoa ja huippunopeita yhteyksiä. Jos taas teet paljon etätöitä tai jos työssäsi käsittelet paljon dataa, nettiyhteyteen ja Wifi-reitittimeen kannattaa satsata. Harva konsultti, myyntiedustaja tai huoltoteknikko ajaa pienellä kaupunkiautolla, kuten Toyota iQ:lla, Fiat 500:lla tai Smart Fortwo:lla. Ei siksi, että ne olisivat mitenkään huonoja, niillä vaan on eri käyttötarkoitus. Sama pätee nettilaitteisiin: Jos tarvitset nopean ja luotettavan yhteyden, sitä tuskin saa Säästöpörssistä 50€ budjetilla. Jos et tarvitse nettiyhteyttä työtä tai ammattia varten, vaan olet ns. peruskäyttäjä, liittymänopeudella tai reitittimen suorituskyvyllä ei ole niin suurta merkitystä. Kun olet hankkimassa nettiyhteyttä ja siihen liittyviä laitteita, pohdi ja harkitse tarpeitasi perusteellisesti. Ei tarvitse sitten jälkikäteen harmitella. Sama pätee myös tietokoneiden, tablettien ja muiden nettiä käyttävien laitteiden kohdalla: ehkä se kaikkein uusin, suurin ja kallein laite ei ole aivan välttämätön.

Kun tarkastellaan reitittimen lisäksi myös muita kotona olevia tietoteknisiä ja internetiä käyttäviä laitteita, on muutamia asioita, jotka kannattaa ottaa huomioon Wifiin ja etenkin sen nopeuteen liittyen. Kun käytössäsi oleva yli 5 vuotta vanha laite alkaa oireilemaan, yhteys pätkii tai tuntuu hitaalta, yleistäen voidaan sanoa, että vanha laite on syypää ja pääsyy. Iäkkäässä laitteessa komponentit ovat käyneet kuumana varsin pitkään, niissä ilmenee mikroskooppista kulumaa ja on todennäköisintä, että häiriö johtuu siitä. Jos yhteys nettiin pätkii, tilannetta on alkuun hyvä tutkia sammuttamalla modeemi ja reititin. Laitteita kannattaa pitää virrattomana vähintään 10-15 sekuntia. Tämän jälkeen kannattaa seurata yllä olevassa Häiriöt -osiossa olevia vinkkejä. Jos reititin on vanha, pätkimistä ilmenee kaikilla laitteilla (tai useimmilla laitteilla) kotiverkossa.

Muista, tämän on yleistys, mutta hyvä nyrkkisääntö.

Moderni reititin voi palvella samanaikaisesti jopa 200-300 laitetta. Siksi ei ole suurta merkitystä, onko kotonasi 2 vai 50 eri laitetta – nykyaikainen reititin kykenee hallitsemaan ne kaikki ja välittää dataa oikein ja luotettavasti. Lisäksi markkinointiin liittyvä huomio: Jos reitittimen pakkauksessa lukee, että laite kykenee 9000Mbit/s tai 11000Mbit/s nopeuteen (tai joku muu samankaltainen suuri lukema), kyse on laitteen hetkellisestä kyvystä välittää dataa monelle eri laitteelle. Tätä kutsutaan laitteen kokonaiskapasiteetiksi. Nopeus yhdelle laitteelle on aina merkittävästi maltillisempi, mutta voi silti olla yli 3000Mbit/s per laite.

Kattava, luotettava ja sujuvasti toimiva WLAN-verkko voi siis vaatia laitteiden päivittämistä. Tänä päivänä kannattaa harkita mesh-laitteiden hankkimista, tapauskohtaisesti kahdesta jopa neljään mesh-tukiasemaa. Mesh-järjestelmä on hyvä valinta, vaikka aloittaisit vain yhdellä laitteella – myöhemmin voit helposti laajentaa verkkoa lisäämällä mesh-toistimia. Lounean Wifi-palvelulla voit luoda kattavan ja huolettoman WLAN-verkon kotiin tai mökille. Palvelu on saatavilla kätevästi kuukausimaksulla ja Lounean asiantuntijat huolehtivat laitteiden ohjelmistopäivityksistä. Paketteja on eri kokoisia eri tarpeisiin, omien tarpeidesi mukaan.

TURVALLISUUS: Wifi-yhteyden suojaaminen

Langattoman verkon suojaaminen voi tuntua vähäpätöiseltä asialta, mutta se on äärimmäisen tärkeää. Nykyaikana tietokoneiden ja muiden laitteiden, sekä yleisesti tietoliikenteen tietoturva on hyvin tärkeä osa elämää; niin fyysistä kuin virtuaalista:

Fyysistä niin, että jos haittaohjelmia tai viruksia pääsee kotiverkkosi laitteisiin, pahimmassa tapauksessa laitteesi voivat muuttua käyttökelvottomiksi. Lisäksi henkilökohtaiset tiedot, kuvat ja muut tiedostot ovat vaarassa. Luvaton käyttäjä voi myös käyttää verkkoyhteyttäsi laittomiin toimiin, joiden takia sinä liittymän omistajana joudut poliisin kuulustelulamppujen valokeilaan. Haittaohjelmat, virukset ja luvattomat käyttäjät voivat varata koko nettiyhteytesi niin, että yhteys ei toimi omilla laitteillasi ollenkaan tai odotetulla tavalla.

Virtuaalinen elämäsi voi joutua vieraisiin käsiin: jos tietoturvasi ei ole kunnossa, sosiaalisen median tai pelitilisi voidaan kaapata. Niiden kautta sinusta voidaan levittää väärää tietoa, huijata perhettäsi tai ystäviäsi ja/tai saada rahaa heidän kustannuksellaan. Kaapatun tilin avulla joku voi esittää olevansa sinä, lähettää viestejä, joita et ole itse kirjoittanut tai poistaa sinulle tärkeitä kuvia, videoita, tiedostoja ja/tai viestejä pysyvästi.

Verrataan avointa, suojaamatonta langatonta yhteyttä valoon. Kun valo loistaa vapaasti kaikkialle kuin aurinko, kuka tahansa voi nähdä sen ja hyötyä siitä. Ne, jotka tarvitsevat sitä tavallisiin asioihin, tulevat rohkeasti valoon ja nauttivat sen hyödyistä. Ne, jotka haluavat peittää ja piilotella tekemisiään, pysyvät hämärän rajalla. Avoimessa verkossa kaikki haettu ja jaettu tieto on kaikkien saatavilla: niin harmittomat haut kuten ”Dracaena hanningtonii -kasvin hyötykäyttö”, kuin henkilökohtaiset tiedostot, kuvat, salasanat ja muut tärkeät tiedot. Kerromme harvoin tuntemattomille omista peräpukamista, miljoonista pankkitilillämme tai työpaikan luottamuksellisista asioista – nämä ovat tärkeitä salaisuuksia, jotka kuuluvat vain sinulle. Suojaamalla WLAN-verkkosi, estät kutsumattomia vieraita pääsemästä pankkitietoihisi, lääkärinlausuntoihisi tai työkansioihisi. Suojattu WLAN on kuin valo kassakaapin sisällä: valo on päällä, mutta vain oikealla numerokoodilla saat kaapin auki. Valo itsessään ei katoa, se vain rajataan halutuille tahoille. Vaikka asuisit yksin keskellä korpea ilman naapureita lähimaillakaan, langaton lähiverkko tulee aina suojata vahvalla salasanalla ja WPA-suojauksella. Salasana on helppo jakaa niille, joille haluat sen jakaa. Vastaavasti asiallinen parikymmenmerkkinen salasana on lähes mahdotonta murtaa. WPA2 tai WPA3 suojaus varmistaa sen, että reitittimen ja laitteiden välinen data pysyy salattuna.

Oman langattoman verkon suojaamisen lisäksi on tärkeää suojata myös ne palvelut, joita käytät monipuolisella salasanalla. Jos koet, ettet ole hyvä keksimään helposti muistettavia salasanoja, et ole yksin. Salasanan tulisi olla jokaiseen palveluun ainutlaatuinen. Tässä vinkkejä salasanoihin ja niihin liittyvään tietoturvaan liittyen:

• Käytä yli 15 merkkistä salasanaa, salasanan pituus on hyvin tärkeä asia
• Sekoita salasanaasi isoja ja pieniä kirjaimia, numeroita ja erikoismerkkejä satunnaisesti
• Älä käytä samaa salasanaa eri palveluissa
• Käytä aina kaksivaiheista tunnistautumista, eli salasanan lisäksi sinun tulee tunnistaa kirjautumisesi tekstiviestillä tai jollain muulla erillisellä tavalla
• Vaihda kaikki salasanasi ajoittain, esim. kerran vuodessa
• Hyödynnä salasanojen hallintaohjelmia (KeePass, Bitwarden tai F-Secure Total) muistaaksesi eri salasanat

Kaiken tämän vuodatuksen tarkoituksena on teroittaa tietojesi suojaamisen tärkeyttä. Tarvitset tietokoneellesi ja muille laitteillesi, myös Wifi-reitittimelle, vahvan salasanan. Palveluissa, joita käytät – sähköposti, sosiaalinen media ja muut – tulee olla kaksivaiheinen suojaus. Nykyään salasanat ovat yksi elämän tärkeimmistä asioista. Ne suojaavat ihmisiä ja luovat vähintään virtuaalista turvaa.

Kuten henkilökohtaisten palvelujen salasanat, myös WLAN-verkon suojaaminen on aina käyttäjän vastuulla. Langattoman verkon asiallinen suojaaminen turvaa laitteesi ja tärkeät tietosi – et joudu osaksi rikollisia Bot-verkkoja eikä liittymäsi kautta tehdä laittomuuksia. Kun suojaat kotiverkkosi huolellisesti kerran, suojausavaimia ei tarvitse syöttää samalle laitteelle useita kertoja (paitsi tietyissä harvoissa tilanteissa). Kyse on siitä, että sinä vastaat oman kotiverkkosi turvallisuudesta. Ei ole tarkoitus, että joku autossa istuva hämäräheppu tekee rikoksia käyttäen sinun WLAN-verkkoasi.

NOPEUS: Wifin tehokkuuden hyödyntäminen

Nettiyhteyden nopeus on monille tärkein ominaisuus – myös langattomassa verkossa. Nettiliittymiä markkinoidaan nopeuden, eli kaistanleveyden perusteella. Mitä suurempi kaistanleveys, sitä nopeammin verkkopalvelut toimivat. Nopeus ei ole kuitenkaan ainoa tekijä, sillä yhteyden vakaus ja pieni viive vaikuttavat käyttökokemukseen yhtä paljon. Seuraavana pari sanaa yleisesti nettiliittymien nopeuksista ja vinkkejä siihen, miten nopeusmittauksia kannattaa tehdä.

Operaattorit markkinoivat nettiyhteyksiä liittymän nopeuden mukaan: 100M, 1000M, 10000M ja vaihtelevia nopeuksia näiden lisäksi. Operaattori lupaa, että yhteys toimii suunnilleen tällä nopeudella. Tämä pätee etenkin kiinteissä yhteyksissä. Operaattoreita Suomessa valvova viranomainen, Liikenne- ja viestintävirasto Traficom, on määritellyt säännöt ja asetukset, joita operaattoreiden tulee noudattaa. Nettiyhteyksien nopeuksiin liittyen määräyksistä löytyy lisätietoja Traficomin nettisivuilta hakusanalla ”Nettiyhteyden nopeuteen ja laatuun vaikuttavat tekijät”. Tältä sivustolta löytyy asiakkaan oikeuksia ja velvollisuuksia nettiyhteyden nopeuteen ja toimintaan liittyen, mm. kannanotto nettiyhteyden nopeuden kohtuullisesta ilmoittamistavasta, sekä muita tärkeitä tietoja.

Traficomin tällä hetkellä voimassa oleva suositus 100Mbit/s asti olevia kiinteitä nettiyhteyksiä kohtaan on, että

• maksiminopeus on sama kuin markkinoitu nopeus

Loppukäyttäjä voi olettaa saavansa tämän esimerkiksi kerran vuorokaudessa.

• normaalinopeus on 90% maksiminopeudesta

Tämä nopeus pitäisi saada suurimman osan ajasta palvelua käytettäessä.

• miniminopeus on 70 % maksiminopeudesta

Jos yhteytesi toimii alle tämän, kannattaa soittaa operaattorin tekniseen tukeen ja keskustella tilanteesta nopeuden parantamiseksi.

Yli 100Mbit/s liittymille ja niiden nopeuksien vaihtelulle ei ole virallisia suosituksia (11/2025). Mobiiliyhteyksiä varten on omat suositukset.

Kun nettiyhteytesi tuntuu poikkeavalta, aloita tilanteen kartoitus HÄIRIÖT-osion vinkkien perusteella. Kun nämä toimenpiteet on tehty ja yhteys toimii, seuraava hyvä vaihtoehto on tehdä nettiyhteydelle nopeustesti. Se kertoo liittymän hetkellisen nopeuden mittaavalla laitteella. Nopeustestin tulokseen vaikuttaa kuitenkin yllättävän moni osatekijä, mm. seuraavia:

• millä tekniikalla nettiyhteys on ylipäätään toteutettu
  • kuitu-, mobiili- vai kuparitekniikka, tai kenties vielä joku muu

Kuitu- ja mobiiliyhteyksiä ei kannata vertailla liikaa keskenään. Se on sama kuin vertailisi Toyotaa ja Hondaa. Jokaisessa liittymätyypissä on omat vahvuutensa, joten juuri sinulle “paras” on lähes aina tapauskohtainen. Kuidun etuja ovat ruuhkattomuus, toimintavarmuus ja matala viive. Mobiiliyhteys puolestaan tarjoaa helpon ja nopean asennuksen sekä joustavaa käyttöä – se ei sido sinua yhteen fyysiseen osoitteeseen.

• tehdäänkö testi ethernet-kaapelin kautta suoraan modeemista vai langattomasti Wifin kautta
• jos käytetään langatonta yhteyttä, kuinka kaukana mittaava laite on reitittimestä
• jos käytössä on vain Wifi, käytetäänkö 2,4 GHz, 5 GHz vai 6 GHz verkkoa ja ovatko laitteet Wifi5, Wifi6 vai Wifi7 yhteensopivia
• minkä ikäistä ja tehoista tietokonetta, puhelinta tai muuta laitetta mittaukseen käytetään
• kuinka monta muuta aktiivista laitetta kotiverkossa on yhtä aikaa ja mitä ne tekevät mittaushetkellä
• mitä nopeusmittaustyökalua tai mittauspalvelinta käytetään
  • onko mittauspalvelin Suomessa vai Australiassa

Yksi tunnetuimmista ja luotettavimmista nopeusmittaustyökaluista on Ookla Speedtest (speedtest-sovellus ja www.speedtest.net sivusto). Toinen luotettava vaihtoehto on Traficomin ylläpitämä bittimittari.fi Internetistä löytyy myös muita mittareita, mutta nämä kaksi ovat varmimpia.

500Mbit/s ja sitä hitaammat yhteydet voi mitata nettisivuilla olevilla mittareilla. Yli 500Mbit/s yhteydet kannattaa mitata Speedtest-sovelluksella, koska kun käytetään nettiselainta (Chrome, Edge, Firefox tms.) mittaus kulkee selaimen omien prosessien, lisäosien ja välimuistien kautta. Nämä aiheuttavat viivettä ja heikentävät tuloksia, etenkin näissä erittäin nopeissa yhteyksissä. Speedtest-sovellus kommunikoi verkon kanssa suoremmin ilman selainkohtaisia rajoituksia. Myös nettisivuilla pyörivät mainokset ja muut elementit vaikuttavat mittaukseen. Sovelluksessa ei ole tällaisia ”häiriötekijöitä”, vaan se on optimoitu tarkemmin yhteysnopeuden mittaamiseen.

Luotettavin tulos saadaan, kun nopeusmittaus tehdään tietokoneella, joka on yhdistetty ethernet-kaapelilla suoraan kuitupäätteeseen tai muuhun modeemiin. Langallinen yhteys on aina luotettavampi, nopeampi ja vakaampi kuin langaton. Ethernet-kaapeleissa on kuitenkin eroja, jotka näyttäytyvät etenkin erittäin suurissa nopeuksissa. Jos liittymäsi on 3000Mbit/s (3 Gbit/s) tai tätä nopeampi, kaikkien käytössäsi olevien ethernet-kaapelien tulee olla Cat6 tai tätä parempia/uudempia.

Jos langallinen yhteys ei ole mahdollinen, käytä Wifin 5 GHz tai 6 GHz taajuutta ja pyri olemaan samassa huoneessa reitittimen kanssa (noin metrin päässä). Tällöin myös Wifi-standardin tulisi olla vähintään Wifi6E tai Wifi7. 1000 Mbit/s tai nopeampia yhteyksiä ei kannata mitata Wifi-yhteydellä – tulos ei ole vertailukelpoinen langalliseen yhteyteen verrattuna.

Jos nopeusmittauksia tehdään langattomasti langattomasti, tulokseen vaikuttaa erityisesti:

• Reitittimen sijainti suhteessa mittausta tekevään laitteeseen (lähellä vai kaukana)
• Reitittimen ja mittaavan laitteen käyttämä Wifi-standardi (Wifi5, 6 vai 7)
• Reitittimen ja mittaavan laitteen suoristuskyky ja ohjelmisto
  • edullisissa laitteissa käytetään usein vanhempia ja hitaampia komponentteja
  • uusimmat ohjelmistot ja hienoimmat innovaatiot löytyvät ensimmäisenä kalleimmista malleista

Tässä Lounean testilaitteella saatu nopeustulos WiFi7 -yhteydellä:

Kuva 4 WiFi 7 max nopeus langattomasti

Kuva 5 WiFi 6E max nopeus langattomasti

Kävinkin jo aiemmin Wifi-tekniikat -osiossa läpi eri Wifi-sukupolvien käytännön maksiminopeuksia. Tässä niistä vielä lyhyt kertaus:

Kuva 6 Wifi-sukupolvien nopeudet

Wifi8:n standardointi ei ole vielä valmis. Sen odotetaan valmistuvan vuonna 2028.

Kun teet nopeusmittausta, sulje tietokoneeltasi kaikki muut sovellukset, jätä vain joko selain tai mittaussovellus auki. Varmista, että koneessa ei ole aktiivista VPN-yhteyttä, pelipalvelinyhteyttä tai tiedostojen varmistuspalvelua. Tarkista myös, että muut kotiverkossa olevat laitteet eivät ole juuri sillä hetkellä erittäin aktiivisena (teini pelaamassa tai lähettämässä jotain suurta tiedostoa verkkoon tms.)

Mittauksia kannattaa tehdä useita peräjälkeen, esim. 5-10 kpl kerralla, näin saa selkeämmän keskiarvon sen hetkisestä tilanteesta. Mittauksia kannattaa myös tehdä hieman eri vuorokaudenaikoina, että nähdään yhteyden käyttäytymistä eri aikoina. Etenkin mobiiliyhteydellä yhteysnopeudet ovat hyvin erilaiset arkipäivisin klo 8-10 ja 15-17 kuin viikonloppuisin klo 03-05.

Jos liittymäsi on 500M ja mittaustuloksesi ethernet-yhteydellä ovat viikon ajalta keskimäärin 400-490Mbit/s, kaikki on kunnossa ja hyvin. Jos mittaustulokset ovat langattoman verkon kautta 300-490Mbit/s, kaikki on edelleen hyvin, kunhan verkon käyttö tuntuu sujuvalta ja pätkimistä tai tahmeutta ei ilmene. Jos mittaustulos on alle 300Mbit/s ja yhteys tuntuu ajoittain tukkoiselta ja yhteys katkeaa satunnaisesti, eikä laitteiden uudelleen käynnistämisestä ole apua, kannattaa ottaa operaattorin tekniseen tukeen yhteyttä ja tutkia tilannetta heidän kanssaan.

Nopeusmittauksia tehtäessä nopeuden lisäksi toinen erittäin tärkeä tieto mittauksesta on nettiyhteyden viive mittauspalvelimelle, latenssi, eli “ping”. Tämä on se aika, joka mittauspaketilla kestää kulkea sinun tietokoneeltasi mittauspalvelimelle ja takaisin. Ideaalitilanteessa yhteyden viive tulisi olla alle 10 ms (millisekuntia). Seuraavana lista asioita, jotka miellämme usein nopeiksi:

Yleistäen voidaan sanoa, että kaikkine tietoliikenneverkkoon liittyvine laitteineen ja ohjelmistoineen valo liikkuu tietoliikenteen siirtoverkossa noin 100 km 1 ms aikana. Eli jos kuituliittymäsi on esim. Utsjoella ja teet nopeustestin Helsingissä olevalle palvelimelle, täysin normaali minimiviive yhteydelläsi on noin 15-20 ms. Tälle viiveelle mikään operaattori ei pysty tekemään oikein mitään, koska tietääkseni kukaan ei ole vielä kehittänyt mitään nopeampaa kuin valo…

Toinen hyvin tärkeä asia nettiliittymän nopeudessa on yhteyden vakaus, viiveen vaihtelu, eli “jitter”. Jitter tarkoittaa sitä, että välillä yhteys toimii normaalisti, välillä siihen tulee hitautta ja sitten yhteys toimii taas paremmin. Tämä millisekunneissa tapahtuva “huojunta” eri datapakettien välillä sekoittaa nettiyhteyttäsi. Se voi aiheuttaa jopa pakettien uudelleenlähetyksiä, jos tietty protokolla vaatii tarkkaa järjestystä. Kun paketit lähtevät järjestyksessä 1-2-3-4, huonon jitterin takia ne saapuvat 1-4-2-3. Data ei ole kokonainen ja esim. verkkopeli tai videoneuvottelu nykii ja pätkii. Jitter hidastaa nettiyhteyden toimintaa, aiheuttaa “lagia” tai tahmeuden tunnetta. Se voi myös hetkellisesti katkaista yhteyden, kun data järjestetään uudelleen oikeaan järjestykseen.

Miksi itse nopeus ei siis ole se kaikkein tärkein asia? Jos liittymäsi viive (latenssi, eli ping) on suuri, eli jos yhteyden saaminen pelipalvelimelle tai vastauksen saaminen pelipalvelimelta on syystä tai toisesta hidasta tai jos datapakettien lähetys tai vastaanotto tapahtuu väärässä järjestyksessä (jitter), et pysty hyödyntämään 10G-liittymääsi kovinkaan hyvin, koska yhteys tuntuu hitaalta, tahmealta ja toimii epäluotettavasti. Tasalaatuisuus ja luotettavuus ovat usein tärkeämpiä ominaisuuksia myös nettiyhteydessä kuin hetkellinen huippunopeus.

Jos luit koko jutun loppuun asti, onnittelut! Kun seuraavan kerran nähdään Lounean Salon toimistolla, tarjoan sinulle kahvit automaatistamme.

Termejä ja selityksiä:

• Beamforming = älykäs tekniikka, joka ensin tunnistaa missä suunnassa laite (puhelin, tabletti, tietokone jne.) on, ja ohjaa sitten reitittimen Wifi-signaalin suoraan laitetta kohti
• Ethernet-kaapeli = fyysinen kaapeli, joka voi yhdistää tietokoneen, pelikonsolin tai TV:n (tms.) modeemiin tai reitittimeen ja sitä kautta internetiin
• Firmware = laitteen sisäinen ohjausohjelmisto, eli esim. reitittimen käyttöjärjestelmä, ohjelmisto, joka käskee laitteen eri komponentteja, mitä tehdä ja miten
• Internet = Internet on maailman suurin ja tunnetuin tietoverkko, joka yhdistää pienempiä verkkoja toisiinsa. Se mahdollistaa tiedonsiirron eri laitteiden välillä ja tarjoaa pääsyn eri palveluihin, kuten verkkosivuihin, sähköposteihin, sovelluksiin ja pilvipalveluihin. Yhteyden internetiin voi tilata internet-operaattorilta, kuten Lounea, DNA, Elisa tai Telia.
• IP-osoite = on kuin talon tai asunnon osoite internetissä. Laitteesi tarvitsee osoitteen, että se osaa liikennöidä oikein. IP-osoitteita on kahdenlaisia, perinteinen IPv4, joka on numeroihin perustuva ja uudempi IPv6, joka hyödyntää heksadesimaaleja (numerot 0‑9 sekä kirjaimet a‑f).
• Jitter = pingin, eli nettiyhteyden viiveen vaihtelu, joka aiheuttaa huojuntaa nettiyhteydessä. Välillä yhteys on OK (pieni ping, esim. 5 ms), välillä taas datan käsittelyssä on viivettä (ping muuttuu yllättäen -> 80 ms). Tällöin jitter on 75 ms. Jos data myöhästyy tällä tavoin, palvelin voi hylätä sen ja yhteys jatkaa seuraavalla paketilla. Videopuheluissa tai peleissä tämä voi ilmetä nykivänä liikkeenä ja ”hyppäyksenä”.
• Latenssi = nettiyhteyden viive, eli kuinka kauan kestää, että tieto kulkee tietokoneeltasi (tai muulta laitteelta) internetin palvelimelle ja takaisin. Tämä on tärkeä ominaisuus nettiyhteyden nopeudessa ja etenkin verkkopeleissä.
• Mesh-verkko = älykäs ja saumaton tapa kattaa suuri alue yhdellä yhtenäisellä WLAN-verkolla
• MIMO (Multiple Input, Multiple Output) = tekniikka, jossa laite (puhelin, tabletti, tietokone jne.) ja reititin käyttävät useita antenneja nopeamman yhteyden saamiseksi.
• MLO (Multi-Link Operation) = yksi laite voi muodostaa yhteyden yhtä aikaa useaan eri taajuuskaistaan.
• Modeemi/kuitupääte = laite, jolla sinun on mahdollista ottaa yhteys internetiin. Modeemi muuntaa internet-operaattoriltasi tulevan signaalin kotona oleville nettiä käyttäville laitteille sopivaksi.
• Modulaatio = tiedon pakkaamista kantasignaaliin (siniaalto) sen ominaisuuksia muuttamalla (mm. aallon korkeuden (vrt. äänen voimakkuuteen) tai taajuuden (vrt. puhenopeuteen) muuttamista). Signaalin ominaisuuksien muokkaaminen tekee tiedonsiirron ylipäätään mahdolliseksi.
• NAT (Network Address Translation) = tekniikka, joka sallii useiden laitteiden (puhelin, tabletti, tietokone jne.) yhdistymisen internetiin yhden julkisen IP-osoitteen kautta
• Packet loss = tieto liikkuu verkoissa osina, joita kutsutaan paketeiksi. Pakettihukka (packet loss) on sitä, että osa lähetetystä tiedosta saapuu perille (oikeassa järjestyksessä), osa häviää eikä saavuta määränpäätä. Johtuu ruuhkasta, huonosti toimivasta WLANista tai viallisesta laitteesta tai kaapelista. Ilmenee pätkimisenä, häiriöinä tai hitautena esim. äänessä, videokuvassa, peleissä tai nettisivujen latautumisessa.
• Palomuuri = suojaa laitteita ja kotiverkkoa, voi olla joko laite (erillinen tai yhdistelmälaite) tai ohjelmisto. Toimii kuin vartija, valvoo verkkoliikennettä estäen luvattomia yhteyksiä ennalta määriteltyjen sääntöjen perusteella. Estää tietomurtoja, haittaohjelmia ja suojaa tietoja.
• Ping, eli viive = aika joka kuluu kun tietokone (tms.) lähettää viestin palvelimelle ja saa vastauksen
• Reitittävä laite = kts. (Wifi-)Reititin
• Signaalin vaimeneminen = jos välimatka reitittimen ja asiakkaan laitteen välillä on suuri tai jos laitteiden välillä on este (heijastava, suuri/paksu, muuta signaalia tuottava tms.), Wifi-signaali on liian heikko joko lähetys- tai vastaanottopäässä (tai molemmissa). Signaali vaimenee myös komponenttien suorituskyvyn heiketessä iän myötä.
• Siltaava laite = Jos laitteesi on siltaava (esim. kuitupääte tai kytkin) laite ei ohjaa dataa aktiivisesti, eli reititä liikennettä eri verkkojen välillä. Datapaketit välitetään läpinäkyvästi ikään kuin kaikki laitteet olisivat samassa verkossa. Siltaava modeemi saa operaattorilta julkisen IP-osoitteen.
• SSID (Service Set Identifier) = langattoman verkon nimi, tunniste, jolla tunnistat juuri sinun reitittimesi toistaman langattoman verkon muista. Näin et yritä yhdistää epähuomiossa naapurin verkkoon, vaikka teillä olisikin saman merkkiset laitteet.
• Standardi = yleisesti ja yhteisesti hyväksytty sääntökokoelma tai toimintamalli, jonka avulla varmistetaan, että tuotteet, palvelut tai prosessit toimivan yhdenmukaisesti ja yhteensopivasti
• Wifi = ”tekninen kieli ja sääntökokoelma”, eli standardi, jolla WLAN-laitteet juttelevat langattomasti keskenään. Wifi on yleisin käytössä oleva WLAN-standardi. Se on teknologia, joka mahdollistaa WLANin toiminnan. Kaikki Wifi-verkot ovat WLANeja, mutta kaikki WLANit eivät käytä Wifi-standardeja.
• (Wifi-)Reititin = laite, joka yhdistetään modeemiin Ethernet-kaapelilla. Muut laitteesi kotona yhdistetään reitittimeen ja sitä kautta internetiin. Reititin useimmiten ohjaa dataliikennettä langattomasti. Joskus (etenkin mobiiliverkon kohdalla) modeemi ja reititin ovat yksi ja sama yhdistelmälaite. Lounean myymissä Wifi-reitittimissä on aina palomuuriominaisuus, joka suojaa asiakkaan sisäverkkoa.
• (Wifi-)Toistin = toistimen tehtävä on ottaa vastaan ja välittää eteenpäin. Toistin kuuntelee Wifi-signaalia, ja lähettää sitä eteenpäin täsmälleen samalla verkon nimellä (SSID) ja salasanalla kuin reititin.
• WLAN = langaton lähiverkko (Wireless Local Area Network) mahdollistaa internet-yhteyden ilman ethernet-kaapelia rajoitetulla alueella. WLAN hyödyntää radiotaajuuksia lyhyillä matkoilla (luotettavasti ja sujuvasti n. 10-12m yleisimmillä kuluttajalaitteilla). Nämä taajuudet ovat 2,4 GHz, 5 GHz ja 6 GHz.
• WPA-salaus = langattoman verkon salausprotokolla WPA (Wifi Protected Access) on menetelmä, joka muuttaa selkeän viestin sellaiseksi, että sitä ei voi ymmärtää. Ilman salausta kuka tahansa voisi lukea tiedot. WPA suojaa dataliikenteen jokaisen paketin reitittimen ja siihen yhteydessä olevien laitteiden välillä niin, että salaus perustuu ennalta määriteltyihin avaimiin. Tällä hetkellä yleisimmin käytetään WPA2-salausta, joka on ollut käytössä vuodesta 2004 alkaen. WPA3 tuli markkinoille 2018 ja uusimmat laitteet hyödyntävät sitä. WPA on kuin lukko vessan ovessa –  ilman sitä kaikki näkevät noloimmatkin asiasi.

---