Uuden työaikalain 7 keskeistä muutosta

Työaikalaki uudistuu

Työaikalaki uudistuu 1.1.2020, mutta mikä nyt sitten käytännössä muuttuu ja voiko älykäs yritys hyötyä tilanteesta?

Mielestäni ehdottomasti voi ja kannattaa ainakin silloin, jos yrityksessä tehdään ns. asiantuntijatyötä. Nimittäin viimeistään nyt kannattaa nähdä lakimuutoksen herättämät mahdollisuudet kilpailukykyiseen työnantajamielikuvaan ja tehokkaampaan työskentelyyn sekä työntekijöiden parempaan hyvinvointiin.

Varsinaisessa lakimuutoksessa on mielestäni seitsemän keskeistä muutosasiaa. Monissa yrityksissä näitä eri kohtia sovelletaankin jo melko fiksusti, mutta haluan silti nostaa ajatuksiisi erityisesti neljä ensimmäistä kohtaa ja niiden mahdollisuudet.

  1. Etätyö on virallisesti työaikaa
  2. Joustotyöaika antaa työntekijälle mahdollisuuden päättää milloin ja missä tekee töitä
  3. Liukumasaldo voi lisääntyä päivässä 4 tuntia ja työn voi tehdä pätkissä
  4. Työaikapankkia voivat käyttää kaikki yritykset
  5. Vuosittaisten ylitöiden enimmäismäärä muuttuu koko työajan enimmäismääräksi
  6. Normaalia työaikaa voi olla 10 tuntia päivässä
  7. Liukuvan työajan enimmäismäärä nousee 40 tunnista 60 tuntiin

Etätyö ja uusi joustotyöaikaa koskeva työaikamalli

Työaikalaki mahdollistaa jatkossa joustotyöaikamallin ja työtä voi tehdä parhaat edellytykset luovassa paikassa, vaikkapa kahvilassa tai purjeveneessä. Muutos mahdollistaa täysin uudella tavalla työntuntien sijoittelun ajasta ja tai paikasta riippumattomassa työssä. Joustotyö vastaa nimensä mukaan jouston tarpeeseen henkilöillä, joiden työn sisältö on ns. tiedon tuottamista ja käsittelyä. Vähintään puolet työajasta tulisi olla sellaista, jonka sijoittelusta ja työntekopaikasta työntekijä voi itsenäisesti päättää. Työnantaja tietenkin määrittelee henkilön tavoitteet ja tehtävät sekä kokonaisaikataulun yrityksen ja sen asiakkaiden lähtökohdista. Tällainen toiminta perustuu myös aina kirjalliseen sopimukseen, jonka sisältö on laissa tarkoin määritelty. Tässä on mahdollisuus uudenlaiseen tehokkuuteen ja työn mielekkyyteen ja siten myös kilpailukykyyn työntekijämarkkinoilla.

Työaikapankki

Aikaisemmin työaikapankit ovat perustuneet työehtosopimuksiin. Lakimuutoksen jälkeen mallia voivat hyödyntää nekin tahot, joiden TES ei käsitettä tunne. Työaikalaissa määriteltyä mallia voidaan myös käyttää TES:ssä määritellyn mallin sijaan. Työaikapankilla tarkoitetaan mahdollisuutta säästää ja yhdistää työaikaa, ansaittuja vapaita tai rahamääräisiä etuuksia. On luonnollisesti äärimmäisen tärkeää sopia missä rajoissa ja miten työntekijöiden aikaa tai rahaa työaikapankissa käsitellään. Lisäksi on sovittava vapaan käyttämisen periaatteista.

Liukuva työaika = olet parhaimmillasi

Suurin uutuus työaikalaissa on mielestäni se, että työpäivän voi halutessaan vaikka jakaa osiin. Työpäivää ei tarvitse enää painaa läpi yhtä soittoa. Voit esimerkiksi tehdä ensin töitä kotona, viedä lapset tarhaan ja jatkaa sitten töitä konttorilla tai päin vastoin. Miten olisi uinti tai juoksulenkki työpäivän keskellä? Päivän aidot työtunnit lasketaan kuitenkin yhteen ja niistä sitten kertyy liukumasaldoa tai sitten se vähenee. Päivässä muutos voi olla enintään 4 tuntia, eli tunnin enemmän kuin ennen. Liukuman enimmäismääräkin nousee samalla 60 tuntiin. Hyödyt ovat kristallin kirkkaat, mutta tästäkin toimintamallista on silti tarkoin sovittava erillisellä sopimuksella, joka sisältää selkeät rajaukset liukumien käyttömahdollisuuksista. Kuten esimerkiksi, että töiden lopettamisen ja seuraavana päivänä niiden aloittamisen välissä pitää olla vähintään seitsemän tunnin tauko. Nukkuminen on siis uudenkin lain hengessä yksi tärkeimmistä jaksamisen edellytyksistä.

Miten tällaista härdelliä voi enää hallita jatkossa?

Työaikalaki ei ota kantaa miten ja millä välineillä työaikaa seurataan, mutta työntekijän sekä työnantajan näkökulmasta seurantaa pitää voida tuottaa helposti, eli käytännössä ainakin kännykällä. Kaiken tiedon työn tekemisestä pitää edelleenkin olla aukottoman oikein ja tietoja pitää kyetä säilyttämään 2 vuotta. Työntekijän ja työnantajan pitää aina voida reaaliajassa tarkastella kaikkia työsuhteeseen liittyviä työntekijätietoja. Lisäksi työajat, lomat, saldot, ylityöt, kilometrit, päivärahat ja kulukorvaukset ym. tiedot pitäisi kulkeutua jatkossakin palkan maksajalle tarkastettuna, mielellään valmiina maksuun ja helppona kokonaisuutena. Huh, huh mikä yhtälö ja maksaako vaivan? No ainakin tätä kaikkea varten on jo olemassa järjestelmiä, joihin yrityksen toimintamallit voidaan suoraan määritellä. Ei siis ongelmaa, mutta hiukan se toki ottaa vaivaa.

Millä vakavuudella tähän pitää nyt suhtautua ja maksaako vaivan?

Minusta tämä on hieno, tarpeellinen ja älykäs muutoskokonaisuus nykyiseen, vuodelta 1996 olevaan työaikalakiin. Uuteen työaikalakiin kannattaa nyt perehtyä tarkoin ja nähdä rivien välistä oikeat mahdollisuudet, eikä keskittyä vain raja-arvo muutoksiin.

Kovempi kilpailukyky työnantajana, uudentasoinen työhyvinvointi ja työtehokkuus. Mielestäni nuo kolme asiaa ovat ilmeiset seuraukset lakimuutosta älykkäästi hyödynnettäessä. Siksi en ainakaan jättäisi mahdollisuuksiin perehtymistä tuonnemmaksi ja antaisi muille etulyöntiasemaa työnantajamarkkinoilla.

 

 

 

 

Jaa artikkeli:
Petri Syväjärvi Lounea
Petri Syväjärvi
liiketoimintapäällikkö
Puhelinnumero
050 65015
Sähköposti
etunimi.sukunimi@lounea.fi
Tagit:
työaikalaki
Yrityspalvelut
työajanseuranta