Viisi yleisintä harhaluuloa tietoturvasta

Väite 1: ”Ilmainen tietoturva on ihan hyvä suoja, se nyt on vaan tyhmää maksaa tietoturvasta.”

Ilmainen tietoturva on mainos jolla houkutellaan käyttäjää hankkimaan valmistajan laajempi ja maksullinen tietoturvaratkaisu. Ilmaisten tietoturvien suojaus rajoittuu usein perustason virussuojaukseen ja monet tärkeät ominaisuudet (Pankkitoimintojen suojaus, haittaohjelmien torjunta jne. ) on jätetty maksullisiin versioihin.

Lisäksi ilmaisversion kyky viimeisimpien uhkien tunnistamiseen voi olla rajoittuneempi. Edistyneissä tietoturvissa suojaustunnistus on reaaliaikainen ja ne käyttävät kehittyneempiä menetelmiä haittaohjelmien tunnistamiseksi.

Väite 2: ”En tarvitse tietoturvaa kun en käy porno- tai piraattisivuilla.”

Tietoverkkorikollisuus on organisoitua ja laajalle alueelle ulottuvaa toimintaa. Rikolliset hakevat aktiivisesti verkkopalveluita joihin murtautua, ja joihin istuttaa haitakkeita palvelun käyttäjien laitteille tartutettavaksi. Näitä ”korkkauksia” on tehty monenlaisiin palveluihin: Viranomaisten palvelusivustoihin, sanomalehtien sivuille ja jopa verkkokauppoihin. 

Nykypäivänä onkin lähes mahdotonta olla törmäämättä tietoturvauhkiin jollain tavalla arkielämässään.

Väite 3: ”Eihän kännykkä mitään tietoturvaa tarvitse.”

Matkapuhelin on muuttunut digitaaliseksi assistentiksi jolla tehdään aivan kaikkea, esim. Verkko-ostaminen kännykällä on jyrkässä nousussa.  Kännykällä käsitellään henkilökohtaisten Some-tilien käyttäjätietoja ja luottokortin numeroita, jotka vääriin käsiin joutuessaan voivat aiheuttaa paljon vahinkoa käyttäjälle. Tietoturvassa ei ole kyse vain haittaohjelmista. Kännykällä on vähintäänkin samat mahdollisuudet joutua verkossa huijatuksi, joten hyviin tietoturvaohjelmistoihin sisältyvä haitallisten verkkosivustojen suodatus on tarpeellinen lisä jokapäiväisessä elämässä.

Kännyköiden sovelluskaupoissa on monenlaisia appseja, mutta niihin ei aina ole luottaminen. Harmittoman näköinen peli saattaa kerätä taustalla käyttäjän tietoja ja vuotaa niitä rikollisille tahoille, tai lukita koko laitteen ja esittää lunnasvaatimuksen. Varsinkin Android-laitteisiin on syytä hankkia kunnollinen tietoturvaratkaisu.

Väite 4: ”Tietoturvaohjelma on tosi kallis.”

Kallis ja halpa ovat suhteellisia käsitteitä mutta pettäneen tietoturvan aiheuttamat kustannukset ovat merkittäviä.  Maksukorttien uusiminen, salasanojen ja käyttäjätilien vaihtorumba vievät rahaa ja aikaa, lisäksi voit olla maksumotissa pitkäänkin kunnes uudet kortit saapuvat.

Useammilla meistä on pikaviestimissä tai sähköposteissaan arkaluontoisia tietoja ja keskusteluja joita ei ole tarkoitettu sivullisten tietoon. Näiden vuotaminen vääriin käsiin on vahinko jota ei voi mitata rahassa.  

Esim. F-Securen yhden laitteen Tietoturvan kuukausihinta on 2,90 € joka on käytännössä makkarapaketin hinta. Verrattuna pettäneen tietoturvan aiheuttamiin kuluihin ja vahinkoihin tämä on melko edullista.

Väite 5: ”Tietoturva hidastaa tietokonetta pahasti.”

Historiallisesti väitteessä on totta toinen puoli: Vuosikymmenen alussa muutamat tuotteet todellakin hidastivat sen aikaisia tietokoneita väliin pahastikin. Koodarit ottivat kuitenkin nopeasti opikseen ja nykytuotteet pyörivät tämän päivän merkittävästi nopeammissa laitteissa jo käytännössä huomaamatta, tai ainakin kunnolliset tuotteet tekevät niin.  

 

Jaa artikkeli:
Perttu Paloheimo Lounea
Perttu Paloheimo
tuotepäällikkö
Puhelinnumero
044 773 3377
Sähköposti
perttu.paloheimo@lounea.fi
Tagit:
tietoturva