Asiaa älykaupungista

Älykaupungista on Salossa keskusteltu jo viime vuoden marraskuusta lähtien. Jotkut ovat innoissaan, jotkut epäileväisiä, jotkut odottavalla kannalla ja jotkut eivät halua kuulla älykaupungista mitään. Tämän aamun Helsingin sanomissa olikin taas erinomainen juttu koskien Saloa ja siellä kehitettävää älykaupunkia. Kumppanimme Huawei oli myös kiinnostuksen kohteena koskien mm. USA:n ja Kiinan välistä kauppasotaa.

Älykaupungista on monta eri näkemystä, mitä se oikein voisi olla. Maailmassa on satoja erilaista älykaupunkitoteutuksia mutta mikään ei ole toisensa kopio. Jokainen kaupunki on lähtenyt omista lähtökohdistaan rakentamaan tai kokeilemaan älykaupunkia. Salossa lähdimme tätä asiaa kehittämään yhteistyössä. Varsinaisesti Salon kokoisille kaupungeille ei älykaupunkiratkaisuja vielä oltu kunnolla edes tehty.

Miksi älykaupunki on tärkeää ja miksi ihmeessä pitäisi teknologiainnostuksessa lähteä kehittämään uusia toimintatapoja, kun nykyisissäkin toimissa on aivan riittävästi haasteita. Salossa on alusta saakka lähdetty keskustelemaan uudesta kehityshankkeestamme siitä lähtökohdasta, miten älykaupunkimainen toiminta voisi tuoda mahdollisimman paljon konkreettista hyötyä kaupunkilaisille. Salolla on kunnianhimoiset tavoitteet ja toimiva strategia, jonka mukaan Salosta pyritään kehittämään parempaa ja elinvoimaisempaa kaupunkia.

Alueen elinvoimaisuuden ja kilpailukyvyn kannalta on tärkeää, että älykkään alustan kehittämiseen panostetaan. Jokaisen kaupungin on kehitettävä toimintaansa ja palvelujaan pärjätäkseen entisestään globalisoituvassa maailmassa. Näemme, että älykaupunki on osa ratkaisupakettia, jolla tulevaisuuden kilpailukykyä Salossakin kehitetään.

Älykaupunki ei nimenä välttämättä kerro oikein hyvin, mitä kaikkea se pitää sisällään. Tampereella tehdyn ”älykaupunkien keittokirjan” mukaan älykaupunki käyttää ICT-teknologioita ajaakseen innovatiivista, kestävää ja turvallista tapaa parantaa elämän laatua, kaupungin toimintoja ja palveluja sekä lisää alueen kilpailukykyä (vapaasti suomennettu). Näin laajoja ratkaisuja ei myöskään löytynyt kovin monelta toimittajalta. Helsingin sanomien artikkelissa mainitut toimittajat olivatkin varsin kilpailukykyisiä perinteisessä teleliiketoiminnassa mutta älykaupunkeihin liittyy hurjasti enemmän varsinaisen datan käsittelyyn ja hyödyntämiseen. 5G ei tällöin muodostu tärkeimmäksi valintakriteeriksi.

Lähtiessään konkreettisista asioista olisi esimerkiksi julkisten rakennusten sisäilman mittaus tuotuna reaaliaikaisesti ja avoimesti kaikkien saataville yksi tällaisista esimerkeistä. Kaupunki kerää jo nyt valtavasti tietoa eri asioista. Tieto sijaitsee monessa eri paikassa ja sitä käytetään pääasiassa sisäisesti. Tuomalla tieto kaikkien saataville avoimesti, voitaisiin kaupungin toimintaa kehittää entistä avoimempaan suuntaan.

Lisäksi tätä samaa avointa tietoa käyttämällä on mahdollista saada aikaiseksi täysin uusia palveluja salolaisten yritysten toimin. Älykaupunkeja tulee olemaan tuhansia pelkästään Euroopan alueella, joten markkinat olisivat myös valtavat. Näistä on kuitenkin hankalaa vielä sanoa mitään varmaa, koska koko älykaupunkikehitys on vasta alkutekijöissään.

Salon kaupunki ja Lounea Oy ovat olleet myös onnekkaita saadessaan Turun Yliopiston, Turun Ammattikorkeakoulun, Salon Seudun Koulutuskuntayhtymän sekä globaalin teknologiajätti Huawein saman pöydän ääreen tekemään ajatuksesta konkretiaa. Tässä on myös riittävää osaamispotentiaalia ratkaisemaan älykaupungin toteutuksen moninaiset haasteet.

Salon hankkeessa on tarkoitus luoda ensimmäinen näkymä siitä, mitä tällainen älykaupunki voisi tarkoittaa meille kaikille. Tämä ensimmäinen näkymä on tarkoitus saada valmiiksi kesän 2019 aikana. Älykaupunki tulee Salossa olemaan ainakin 10 vuoden ponnistus, ratkaisut tulevat kehittymään asteittain ja valittavia kehityskohteita valitaan edistymisen mukaan. Samalla myös älykaupungin ratkaisut ja palvelut on tarkoitus sijoittaa osaksi jokaisen salolaisen arkea.

Eihän sitä kukaan tyhmässä kaupungissa halua asua …